Avainsanaan ‘Puhurin poika’ liitetyt artikkelit

Pakkanen, Puhurin poika, talven poika hyyelmöinen!
Elä kylmä kynsiäni, vaai varpahuisiani
eläkä koske korviani, elä päätäni palele!
Kyll’ on sulla kylmämistä, paljoki palelemista
ilman ihmisen ihotta, emon tuoman ruumihitta:
kylmä soita, kylmä maita, kylmä kylmiä kiviä,
palele vesipajuja, pane haavan pahkuroita,
koivun kuoria kolota, närehiä näykkäele,
elä ihmisen ihoa, karvoja kavon tekemän!

Kalevalan kolmaskymmenes runo kertoo, miten Pohjolan emäntä lähetti Pakkasen, pojan pahantapaisen ja -sukuisen, Pohjolan merelle Lemminkäistä kylmäämään. Näitä säkeitä voisin minäkin Ahti Saarelaisen lailla hokea nyt kävelylenkiltä palattuani. Kovin oli kalseaa ulkosalla, tuuli hyinen ja napakka, vaikka kieltämättä valkoinen maisema, tuttu narina kenkien alla ja lumella kimaltaneet timantit piristivät päätteen ääressä tuntikausia uurastaneen tietotyöläisen mieltä. Äh, mitäs pienistä pakkasista, herra Hallan vihottelusta. Tervetuloa, talvi!

Mainokset