Avainsanaan ‘luonto’ liitetyt artikkelit

Käydessäni eilen kaupassa satuin kuulemaan, miten pieni poika (veikkaisin hänen olleen noin viisivuotias) puheli isälleen. Parivaljakko oli pysähtynyt lehtihyllyn äärelle, ja isä selaili keskittyneesti aikakauslehtiä. Poika nojasi ostoskärryyn ja tapitti koko monologinsa ajan isäänsä, joka näki vain otsikot ja artikkelit.

”Arvaa isi, mitä mä näin aamulla, kun mä olin pihalla. Arvaa. Mä näin pupun, sellaisen oikein ison. Se oli siinä ulkona, pellonlaidassa, mä oon nähnyt sen siinä ennenkin. Isi, se oli tosi iso. Ihan siinä pellonlaidassa. Tosi iso pupu. Ja sillä oli pitkät korvat ja sellainen valkoinen hännäntypykkä.”

Sitten poika otti topakamman asennon, levitti jalkansa kuin lännensankari, laittoi kädet lanteilleen ja sanoi pontevasti isälleen (joka vain luki lehteään): ”Pahus, kun unohdettiin se kivääri kotiin.”

Lähdin eilen pitkälle kävelyretkelle karkottaakseni yllättävästä vesivahingosta syntyneen harmin ja kiukun, huolenkin. Väkeä oli liikkeellä paljon, siivekkäitä ja nelijalkaisia suorastaan vilisti tutulla reitillä vastaan. Heti alkumetreillä lähimetsikön puussa takoi elantoaan esiin käpytikka, ja ilman halki kiiri satakielen laulu. Sitten vastaan loikki vihreästä vuodenajasta hullaantunut orava, joka keväisessä hurmoksessaan nähtävästi koki pyöräilevän pikkupojan kilpakosijakseen, eikä meinannut väistyä reitiltä. Rantatiellä fasaanit (niitä on täällä paljon) keikaroivat toisilleen ja päästivät ruosteisia rääkäisyjään. Ohitin paikallisen ratsastustallin ja jäin hetkeksi ihailemaan kaviouraa kiertäviä ratsukkoja. Naapuriaitauksessa nuori ori pyrähteli levottomana päästä toiseen ja hirnui välillä lähistön tammoille. Jatkaessani matkaani kirjosieppopariskunta esitti soidinmenojaan ja kiisi luodin lailla vain parin tuuman päästä nenästäni. Jotain nopeusrajoituksia ja lentoreittejä pitäisi ilmatilassakin noudattaa, teki mieleni huutaa niille, mutta turhaahan se olisi ollut. Lenkin loppumetreillä minua saattoi tumman kaunottaren luritus, kottaraisen laulu. Sanomattakin lienee selvää, että kotiovesta astuessani mieleni oli keventynyt, ja reikä keittiön seinässä näytti lähes nykytaiteen luomukselta.

PS. Linkeissä ovat äänessä tekstissä mainitut laulajat: satakieli, fasaani ja kottarainen.