Avainsanaan ‘lihavuus’ liitetyt artikkelit

Lempibloggaajieni joukkoon kivunnut Kirsi Haapala messuaa tänään liikakiloista ja ihmisten edesvastuuttomasta terveyskäyttäytymisestä. Köyhiä pulleroita hän syyttää selittelystä ja kehottaa sohvaperunoita suunnistamaan kuntopolulle ja sassiin! Haapala myös tuulettaa vahvasti Esko Ahon taannoiselle ehdotukselle, jonka mukaan jokaisen tulee maksaa itse elintapasairauksiensa kulut.

Räväkkä ja avoimesti provokatiivinen sanailu kuuluu terveyspoliisiksi julistautuneen kollegani tyylivalikoimaan, mutta tällä kertaa Haapala tekee toimittajille tyypillisen virheen ja katsoo asioita kovin kapeasta näkökulmasta.

”Lihavuus on monisyinen ongelma, eikä ylipainon ja erilaisten sairauksien syy–seuraus-suhteen määritteleminen sataprosenttisesti ole edes mahdollista”, sanoo Stakesin tutkimusprofessori Markku Pekurinen. Lainaus on peräisin kaksi vuotta sitten tekemästäni jutusta, jossa pyrin kartoittamaan suomalaisten ylipaino-ongelmia taloudellisten seikkojen valossa eli siis rahan näkökulmasta.

Mutta onko eettisesti oikein perustella kansalaisten painonpudotustalkoita taloudellisilla argumenteilla? Ohittaako raha jo ihmisarvon? Entä voisivatko suomalaisten ylipaino-ongelmat liittyä yhteiskunnassa lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin tai olla heijastusta elämän merkityksen puuttumisesta? Pitäisikö kilojen sijaan puuttuakin yhteiskunnan rakenteisiin?

Lihominen ei ole aina itsestä kiinni, vaan ylipainon syntymiseen vaikuttavat myös yhteiskunnalliset ja ympäristötekijät. Tämä käy ilmi mm. Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella toimivan Helsinki Health Study -ryhmän tutkimuksesta, jonka mukaan työväsymys, ylitöiden suuri määrä sekä vaikeudet työn ja perheen yhteensovittamisessa altistavat työntekijöitä lihomiselle.

Ylipainosta puhuminen on myös osa laajempaa keskustelua, joka liittyy ihmisen henkilökohtaisten ominaisuuksien arvottamiseen ja merkitykseen työelämässä ja yhteiskunnan täysivaltaisena kansalaisena. Suomessa on jo ennakkotapaus vakuutusyhtiöstä, joka eväsi syntymättömän lapsen lapsivakuutuksen. Perusteluna oli äidin painoindeksi.

Geeniteknologian kehittymisen myötä pelko kansalaisten epätasa-arvoisesta kohtelusta on kasvanut — ja syystä. Ylipainoon vaikuttaa myös perimä, ja siksi kysymys siitä, kenellä on oikeus hyödyntää geneettistä tietoa, on ensiarvoisen tärkeä. Kun luin teininä ensimmäisen kerran George Orwellin romaanin Vuonna 1984, sen piirtämät näkymät tuntuivat Suomen olosuhteissa kaukaisilta. Nyt en ole siitä enää niinkään varma. Näköpiirissä on rotunainen, korskea Suomi-neito, joka vaatii kansalaisiaan puntariin, ennen kuin reitti työpaikkahaastatteluun tai pankin ja vakuutusyhtiön palvelutiskille avautuu.

Olen lisännyt blogini yläpalkista löytyvään Juttuarkistoon lastussa mainitsemani jutun —> Painonsa arvoiset? Se kannattaa lukea. Lootasta löytyy myös muita aiemmin kirjoittamiani juttuja. Lukuiloa!