Avainsanaan ‘Kultakuume’ liitetyt artikkelit

Tänään kannattaa hakeutua iltapäivällä radion ääreen ja pitää korvat höröllä. Toimittaja Jonni Roos haastattelee Heidi Krohnia helmikuussa ilmestyneen elämäkerran tiimoilta YLE Radio1:n Kultakuume-ohjelmassa klo 15.15. Uusinta kuullaan samalla kanavalla tänä iltana klo 22.05.

Myös huomenna radio hemmottelee teatterin ystäviä, sillä YLE Radio1:n Radioteatteri uusii Peter von Baghin vuonna 2003 tekemän ohjelman Åke Lindman — elämäni taitolajit toissa päivänä menehtyneen mestarin kunniaksi. Ohjelma alkaa klo 19.03. Kannattaa lukea myös Tapanin lähettämä kommentti. Siinä hän kertoo hauskan tositarinan Lindmanin jalkapallouralta.

Särön päätoimittaja Mark Mallon kertoo lehden –> blogissa, miten Porvoossa suhtaudutaan kulttuuriin ja sen tekijöihin: taidetehdas pitäisi pommittaa maan tasalle ja taiteilijoista hankkiutua eroon, jotta he eivät tuhlaisi veronmaksajien rahoja. Tietenkin myös eliminoiminen tulisi toteuttaa mahdollisimman halvalla.

Aidon tietämättömyyden taiteilijoiden työstä ja taiteen tekemisen edellytyksistä ja olosuhteista voisi vielä antaa anteeksi, mutta toimittajana minua raivostuttaa se, miten myös median ammattilaiset halutessaan olla ”hauskoja” pitävät yllä kliseistä käsitystä taiteilijoista hyödyttöminä taivaanrannanmaalareina. Viimeksi narskutin purukalustoani Helsingin Sanomien Nyt-liitteen (nro 12-13/2008) jutun vuoksi. Haastatellessaan Kjell Westöä toimittaja Mikkomatti Aro kysyy, milloin Finlandia-palkittu kirjailija on viimeksi tehnyt oikeita töitä. Herramajee ja anna mun kaikki kestää!

Samasta asiasta, suvaitsemattomuuden aallosta ja samastumisen vaikeudesta, kirjoittaa maamme taitavimpiin huilisteihin lukeutuva Ilpo Mansnerus Ylen Radio1:n Kultakuumeen kolumnissaan. Mansnerusin mukaan ”varas näkee kaikissa varkaan, matalamielinen näkee mataluutta kaikkialla. Siksi korkea henkinen taso, ilmenipä se tieteessä, taiteessa tai etiikan alueella, tuomitaan yleisesti teeskentelyksi, pohjimmaltaan matalamieliseksi itsensä ylentämiseksi. Tätä ’muka hienoa’ vastaan heitetään brutaali kulttuuri, joka syyttäjien mielestä on aitoa ja rehellistä, kun taas korkeakulttuurin varsinaisena pontimena nähdään tekopyhyys ja pyrkimys sosiaaliseen ylemmyyteen. Elitismi on siis vakava syytös, vaikka se alkuaan merkitsi vain kuulumista oman toimialueensa parhaimmistoon lahjakkuuden ja uutteruuden nostamana.

Ehkä eniten suvaitsemattomuutta ilmentäviä kommentteja ja suoranaista vähättelyä olen kuullut nykytaiteen äärellä. Miten moni suomalainen onkaan ilmoittanut jonkin teoksen äärellä voivansa koska tahansa tehdä samanlaisen. Se, ettei ymmärrä jotakin taideteosta, ei vielä tarkoita, että kyseinen teos kaikkine sisältöineen olisi kloonattavissa saati että se olisi huono tai kelvoton.

Minusta on kummallista, että niin moni pitää itsestäänselvänä oikeutenaan arvostella taideteoksia ilman minkäänlaista perehtymistä niiden syntyhistoriaan, taustoihin tai siihen, miten ne sijoittuvat oman taidelajinsa historiassa sen sijaan, että he aidosti perehtyisivät kyseisen taiteilijan teoksiin ja motiiveihin. Olisi kiinnostavaa nähdä, miten nämä samat ihmiset suhtautuisivat, jos heidän oma työpanoksensa leimattaisiin suoralta kädeltä surkeaksi ja tarpeettomaksi yhteiskunnan varoja tuhlaavaksi näpertelyksi, jolla ei ole minkäänlaista arvoa.

Vielä tähän lopuksi kuvataiteeseen liittyvä hieno linkkivinkki, jonka löysin kanadansuomalaisen Marja-Leena Rathjen blogista. Katsokaa, miten upeasti netissä voidaan esitellä taiteen historiaa: MOMAn Color Chart — Reinventing Color 1950 to today -näyttely on visuaalisesti moderni, tuhti tietopaketti.

Nyt kierrätän teidät, rakkaat lukijat, Maarianhaminaan Pyhän Yrjön kirkkoon. Yleisradion Kultakuumeen kolumnisti Helena Kallio esittelee sytyttävällä tavalla —> taian, jolla nujerretaan syksyn sateiden mukanaan tuoma alakulo. Taidanpa ottaa kaupunkini tapahtumakalenterin tarkkaan syyniin minäkin.

Olen kehunut Helena Kallion kolumnistin kykyjä ennenkin, mutta nyt hän on kirjoittanut niin pysäyttävää tekstiä, että kurkkuni karheutui esiin pyrkivistä kyynelistä. Lukekaa itse, Yleisradion Kultakuume-ohjelmasarjan kolumni (26.6.) löytyy —> täältä.

Kallion mainitsema biisi on muuten Yö-yhtyeen Ihmisen Poika. Sen sanoitus löytyy bändin virallisilta sivuilta, kyse on ykköscd:n kappaleesta nro 16. Hieno teksti sekin.