Avainsanaan ‘Krohn’ liitetyt artikkelit

Huh-huh! Olipas päivä. Tarkoitan tietenkin toissa päivää, jolloin Elämäni kivet (Like) julkistettiin virallisesti. Jo aamulla sydän hypähteli uudessa rytmissä, välillä sivujuoksuihin yltyen. Kieltämättä minua jännitti: tuleeko sinne ketään? Onko vieraille kuohujuomaa riittävästi, entä hedelmiä; niitähän Heidi ahmi Brasiliassa mehut suupielistä valuen ollessaan ”eläimellisen onnellinen” sapattivapaallaan. Onkohan piano vireessä? Muistaako Mari maljakot? Saammeko teipattua kuvat ajoissa seinille?

Tilaisuus pidettiin Ylioppilasteatterissa. Syy paikan valintaan löytyy 55 vuoden takaa. Kun Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterin näyttämöllä Ylioppilastalolla pidettiin Ylioppilaiden Kulttuurikilpailut kevättalvella 1954, esityksiä oli seuraamassa joukko Suomen Teatterikoulun oppilaita. Yksi heistä oli Heidi, jonka elokuvatuottaja Veikko Itkonen bongasi ja pyysi uuden Leena-elokuvansa koekuvauksiin. Loppu on historiaa.

Jo ennen h-hetkeä Heidi Krohn sai kertoa urastaan ja elämänsä käännekohdista toimittajille. Katsokaa vaikkapa tämä video, jossa Nelosen uutisten sympaattinen Veera Karhuvaara haastattelee Heidiä tämän lukuisista rooleista. (EDIT: video on nyttemmin poistettu Nelosen sivustolta.) Myös kirjan taittaja Tarja Petrell on taltioinut tunnelmia Elämäni kivet -sivustolle. Aamuinen huoleni oli täysin turha, sillä kellon lähestyessä puolta neljää rappusia pitkin alkoi kavuta vieras toisensa jälkeen: sukulaisia, ystäviä, kollegoita, valokuvaajia.

Kuten pienessä puheessani kerroin, minulla on prioriteetit selvillä: tilaisuuden ja kirjan päätähti on Heidi Krohn, minä olen kirjuri. Kyse ei ole itseni vähättelemisestä, sillä kuten vieraille tähdensin, olen ansiokas kirjuri — huonoja Heidi ei olisi kelpuuttanutkaan ;-).

Kuten hyvissä juhlissa aina, puheet olivat lyhyitä ja vieraat viihtyivät pitkään, mistä olen todella onnellinen. Erityiskiitokset kuuluvat Vieno Kekkoselle, Heidin Teatterikoulun aikaiselle kurssikaverille, joka lauloi julkkareissa kertakaikkisen ihanasti vanhoja ja uusia klassikkoja. Pianon ääressä svengasi myös Tuomas Kaila, Heidin sisarenpoika, joka oli tällä kertaa jättänyt Huba-bändinsä lepäilemään ja esiintyi soolona.

Oi, miten hyvillä mielin poistuin juhlista, ilo suorastaan poksui ihoni alla, mutta onnellinen fiilis ei kestänyt kauan. Jo seuraavana aamuna kylmä todellisuus löi vasten kasvoja, vieläpä kollegan toimesta. Ällistyneenä totesin Heidin päätyneen lööppiin, kun iltapäivälehden toimittaja keskittyi jutussaan yli 20 vuotta sitten päättyneen avoliiton asioihin.

Olisi muuten kiva tietää, kuka oli laatinut totuutta vääristelleen lööppitekstin. Keskuspöydän toimittajat pääsevät aivan liian helpolla, kun he voivat nimettöminä ideoida ja räiskiä miten oksettavia otsikoita tahansa. Mediassa yli 25 vuotta työskennelleenä en voi kuin hämmästellä moista vetoa. Onneksi palautetta on jo tullut myös kirjan kokonaan lukeneilta. Niiden viestien avulla on helppo kohauttaa olkapäitä pinnallisille jutuille ja pahantahtoisille motiiveille.

Lopuksi haluan tässä kiittää julkisesti kaikkia ystäviäni, tuttuja ja tutun tuttuja, jotka ovat kirjaprojektini aikana kannustaneet ja auttaneet minua monin tavoin. Teille kaikille nimiä luettelematta lämmin kiitos. Ihanaa, että olette olemassa!

Mainokset

Tänään on Se Suuri Päivä. Näyttelijä Heidi Krohnista kirjoittamani elämäkerta Elämäni kivet julkistetaan virallisesti. Hih! Tätä päivää on kyllä odotettu, tunnustan sen avoimesti.

Käsillä ovat viimeiset kuumeiset hetket. Kuka teippaa kuvat seinään? Onko Heidi jo kampaajalla? Kenelle Tarja meilasi sen kuvalinkin osoitteen? Mikä video? Onko kukaan nähnyt mun kenkiä? Kuka toi on? Muistiko joku ne maljakot? Hei se piano pitää työntää saliin! Onko rautaportti jo auki? Miten niin lukossa? Kuka tässä putiikissa on avaimen haltija? Housuissas sulla on Ghostbusters! Tietääks kukaan missä Mari on?

Pitäkää peukkuja, se on menoa nyt. Ai niin, täältä <— löytyy vähän tunnelmia Tampereen kirjamessuilta. Elämäni kivet -sivustolle ilmestyy myöhemmin tunnelmia myös tämän päivän julkkareista, kiitos ikioman paparazzimme, jolla on oma blogikin, klik klik.

Viikko on hädin tuskin edennyt puoliväliin, kun minulla on jo viikonloppu mielessä. Bilettämisestä ei ole kyse, vaan työ vie Tampereelle kirjan esittelykeikalle. Tämä on siis mainos: tervetuloa kuuntelemaan, kun Heidi Krohn ja minä keskustelemme Elämäni kivet -kirjasta Tampereen kirjamessuilla Manner-kirjakahvilassa 15.2. klo 11.00. Ja onhan siellä kymmenittäin muitakin kiinnostavia kirjallisia vieraita…

No niin, vuosi 2009 on alkanut ja hyvältä näyttää: aurinko hohkaa ensimmäisenä aamuna pilvettömältä taivaalta ja mieli askaroi jo lähiviikkojen ja -kuukausien tapahtumien parissa. Tulossa on kiireinen kevät.

Nyt voin paljastaa sen, mihin olen paneutunut viime kuukausien aikana. Olen kirjoittanut näyttelijä Heidi Krohnista elämäkerran, joka ilmestyy helmikuussa. —> Elämäni kivet -kirjan on taittanut Tarja Petrell ja kustantajana on Like.

Voi, millainen matka se onkaan ollut! Tiedän, olen onnekas ja etuoikeutettu saadessani kuunnella hauskasti ja terävästi kerrottuja muisteluja menneiden vuosikymmenten elokuva-, teatteri- ja kulttuurihistoriasta. Puhumattakaan Heidin matkakokemuksista. Hän on reissannut ympäri maailmaa ja sukeltanut rohkeasti vieraisiin kulttuureihin, kokeillut, haistanut ja maistanut paikallisia makuja.

Merkintäni otsikko tulee Heidin tunnetuimmasta elokuvaroolista, Frans Emil Sillanpään romaaniin pohjautuvasta ja Jack Witikan ohjaamasta elokuvasta Silja — nuorena nukkunut, joka sai ensi-iltansa huhtikuussa 1956. Vuotta aiemmin oli käynnistynyt Heidin uran merkittävin kausi, yli 40 vuotta kestänyt teatteritaival. Eläkkeelle hän jäi vuonna 1995, mutta turha luullakaan, että rouvan veto olisi siihen loppunut. Pah! Heidi on malliesimerkki naisesta, jonka kalenteri on seniorivuosina täyttynyt kiinnostavista ja mielen virkeänä pitävistä riennoista. Siinäkin mielessä hän on innoittava esimerkki.

Kunhan kirjan julkaisupäivä lähenee, palaan satavarmasti aiheen äärelle. Nyt suunnistan lenkille ja nautin täysin siemauksin auringonvalosta. Joulunpyhien aikana ilmestynyt pelastusrengas on saatava katoamaan!