Avainsanaan ‘kielenhuolto’ liitetyt artikkelit

Välimerkkien viidakossa

Posted: 23 tammikuun, 2009 in Arjen ilot, Media
Avainsanat:,

Osallistuin eilen Kielitoimiston eli virallisemmin sanottuna Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuolto-osaston järjestämälle kurssille, koska halusin päivittää kielioppiin liittyvät tietoni. Eniten ongelmia tuottivat lyhenteet ja niihin liitetyt päätteet sekä vieraskielisten sanojen taivuttaminen. Olen tottunut lehtijuttuja tehdessäni kirjoittamaan lyhenteet auki, koska se tekee tekstistä ymmärrettävämpää. Myös pilkuttaminen osoittautui paikoin pirunmoiseksi pähkinäksi. Voit testata omat taitosi —> täällä.

Kohtasin kurssilla myös mielenkiintoisen sanan: luetelman. Olen käyttänyt sitä lukemattomia kertoja, mutta itse tunnen kyseisen rakenteen nimellä ranskalaiset viivat. Yllätyin kuullessani, että luetelmankin käyttöön liittyy monenlaisia sääntöjä. Esimerkiksi viimeisen kohdan perään kuuluu laittaa piste.

Sitä, mistä ranskalaiset viivat -nimitys alun perin tulee, kouluttajamme ei tiennyt. Tietääkö kukaan täällä blogosfäärissä? Onko olemassa myös muunmaalaisia viivoja — espanjalaisia, kiinalaisia, arabialaisia? Kaikki tiedonjyvät otetaan ilolla vastaan.

kyllähän jokainen niinku osaa kirjoittaa tällee. se on ihan yxin kertaista. ei siihen tarvitse mitään aidin kielen oppija. kyllä word niinku hoitaa kaikki kohdalen juuri niinku pitääkin tota

Näin sarkastisesti kommentoi nimimerkki Kirjoitustaidon tasosta tyrmistynyt Yle Uutisten sivustolla. Syynä oli —> uutinen Opetushallituksen syksyllä 2007 järjestämästä perusopetuksen oppimistulosten arvioinnista,  johon osallistui yli 6 000 oppilasta 130 koulusta. Tulosten mukaan koululaisten kirjoitustaito on rapautunut.

On kieltämättä ollut surkuhupaisaa seurata samanaikaisesti päättäjien visioita uuden Aalto-yliopiston tavoitteista ja kuunnella asiantuntijoiden kauhistuneita kommentteja nykyisten koululaisten eli huomisen opiskelijoiden luku- ja kirjoitustaidosta. Maahan halutaan innovatiivisia huippuyksilöitä, mutta miten se on mahdollista, jos koulutus on alkeistasolla puutteellista ja peruskoulun äidinkielen opetuksen resursseja vähennetään entisestään?

Samaa ymmärtämättömyyttä osoittaa opetusministeriön esitys, jonka mukaan uuden tuottavuusohjelman myötä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta aiotaan vähentää vuosien 2012-2015 aikana 22 henkilötyövuotta. Tuottavuus? Mitähän sillä tällä kertaa on mitattu?

Kotus on elintärkeä taho muillekin kuin ammattikirjoittajille, koska se taistelee suomen kielen eli käytännössä suomalaisten identiteetin puolesta. Kenen intresseissä on torpedoida äidinkielen puolustusvoimat, yksi kulttuurisen olemassaolomme tärkeimmistä keskusyksiköistä? Kuten Kotuksen puolesta esitetyssä vetoomuksessa todetaan, vähennysten vuoksi vaarantuvat muun muassa kulttuurisesti arvokkaiden arkistojen ylläpito sekä vuosikymmeniä käynnissä olleet kansalliset sanakirjahankkeet. Puhumattakaan siitä, ettei minkäänlaisia uusia hankkeita ole mahdollista aloittaa.

Goodbye, äidin kieli! Oli tosi coolia tutustuu suhun, mut kai sä tajuut, että english rules! Tai ehken sentään vielä menetä toivoani. Älä sinäkään, rakas lukija, vaan käy allekirjoittamassa Kotuksen puolesta vetoomus täällä. Ensimmäiset 9300 allekirjoitusta luovutettiin opetusministeri Sari Sarkomaalle 24.11.2008, mutta nimienkeruuta jatketaan yhä. Suomen kieli tarvitsee sinua, minua, meitä kaikkia!