Arkisto kategorialle ‘Viistoa kamaa’

Vain pari vesipisaraa väärässä paikassa, ja keittiöni on täynnä vieraita miehiä. Kaikki alkoi anivarhain aamulla, kun olin aikeissa lähteä toiseen kaupunkiin tervehtimään sairaalaan joutunutta sukulaistani ja aamiaista kootessani äkkäsin lammikon sähkölieden päällä. Hälytin oitis huoltomiehen paikalle (vesivahinkojen kanssa ei pidä viivytellä), ja nyt iskuporakone raikaa yläkerran huoneistossa. Seuraavaksi mieskööri repii keittiöni seinän auki.

Vain pari vesipisaraa väärässä paikassa, ja äkkiä kaikki on toisin. Matka lykkääntyy, suunnitelmat muuttuvat, suvulle ja ystäville singahtaa tekstareita, keittiön irtaimisto on siirrettävä muihin huoneisiin, vakuutussopimukset pitää kaivaa esiin, isännöitsijän kanssa täytyy neuvotella, kalenteri on rukattava uudelleen.

Vain pari vesipisaraa. Ihmeellinen neste.

Mainokset

Näin perjantain kunniaksi linkitän naapurihuoneen mainospojilta saamaani hupisivuun. Jos tahdot tietää, miten pääministerimme esittelee itsensä ja siviilisäätynsä Facebookissa tai haluat lukea ulkoasiainministerimme kommentit kollegansa naisystävästä, sukella —> tänne. Rattoisaa viikonloppua itse kullekin säädylle!

Kummipoikani tietää suuren rakkauteni teatteriin ja päätti piristää pyhäpäivääni Thalian temppeliin liittyvällä animaatiolla. Kyse ei ole mistä tahansa näytelmästä, vaan Happy Tree Friends -sarjan versio koulunäytelmästä, jossa veri virtaa ja irtopäät lentelevät kunnon kauhu- ja katastrofielokuvien tapaan. Vaikka siirrymmekin parin päivän päästä jo helmikuun puolelle, tässä vielä hetki joulutunnelmaa. Katkelma on nimeltään Class Act. Herkkämielisten kannattaa ehkä sivuuttaa tämä vinkki. Ken taas innostui pätkästä, löytää lisää Happy Tree Friends -poppoon älynväläyksiä —> täältä.

Marginaaliväen listahitit

Posted: tammikuu 18, 2008 in Arjen ilot, Musiikki, Viistoa kamaa
Avainsanat:,

Kirkasotsainen hörhöilyni korkeakulttuurin parissa saa nyt hetkeksi väistyä, kun esittelen jokseenkin kyseenalaisen taidepläjäyksen. Eero Vatungin originelli musiikkisivusto Lusikkanurkka on oiva lisä blogini Viistoa kamaa -osastoon. Ken kaipaa näin viikonlopun alkajaisiksi tosi outoa poljentoa, testatkoon musiikillisen korvansa ja sietokykynsä vaikkapa Vatungin artistitalliin kuuluvien Cupidon, H.K. Rajalan, Mape Luukisen tai Wincef Boncamperin seurassa.

Omaksi suosikikseni on noussut Lapin Kaksosten (joiden maailmaantulon välillä on vaatimaton neljän kuukauden tauko) iki-ihana Meän koira, joka ”lamphat haukkaa menneshän eikä yski nielleshän”. Sivustoon voi suhtautua myös salapoliisitehtävänä: ketkä musiikkimaailman tähdet kätkeytyvät marginaaliväen listahittien taakse?

Kannuvalimon Visa muisteli kimppabloginsa tekijätrion taannoista lupausta kirjoittaa perjantaisin meille blogivieraille jotakin kevyttä. Tosin tänään tarjolla oli hiukan raskaampaa tykistötulta – elintarvikkeiden hintojen nousu, ylisuuret asuntolainat ja noususuhdanteen talttuminen – mutta ehkäpä jo ensi viikolla saamme nauttia herrojen hilpeistä ja helmeilevistä piirroista.

Johtuuko perjantaista vai siitä, että helle on syönyt toimintakykyni ja siinä sivussa massiivisen osan aivoistanikin, mutta minäkin päätin heittäytyä herra Nurmen & Co:n noudattamalle linjalle. Kepeän viikonloppumerkinnän tekemisessä olen turvautunut wanhaan Williamiin.

Niin arvostettu kuin Shakespeare onkin maailman kirjallisuudessa, hänen todellista luonnettaan ei Suomessa vieläkään oikein ymmärretä. Hänen teksteihinsä on näillä leveysasteilla aina liittynyt jokin glamourmainen ihailu: jaloa, ylevää, klassista, puhdasta… Epäilemättä William Shakespeare oli nero, mutta tosiasiassa villi juoppo, kuten Voltairella oli tapana luonnehtia renessanssin suurta kirjailijaa. Ja hänen teoksensa ovat sen mukaisia, täynnä rellestystä ja kaksimielisiä juttuja.

Olen joskus saanut haltuuni Hamletista tehdyn englanninkielisen lyhennelmän, jossa kieltämättä kiteytyy Shakespearen näytelmien armoton action-puoli. Lyhennelmän kieli on modernisoitu 2000-luvun henkeen. Olen avannut uuden Viistoa kamaa -nimisen alasivuston, se löytyy sekä blogini yläosasta että oikeasta laidasta. Sinne aion kerätä aineistoa, jolle en anna minkään valtakunnan laatutakuuta, päinvastoin. Näiden juttujen ymmärtämiseen vaaditaan vino huumorintaju. Sieltä löytyy nyt myös erilainen, f***-sukupolven Hamlet.