Arkisto kategorialle ‘Kuvataide’

Suoraan sydämeen

Posted: huhtikuu 11, 2011 in Kuvataide, Rainat, Teatteri
Avainsanat:,

Suosikkinäyttelijöihini (kyllä, heitä on monta) kuuluva Helen Mirren hakeutui 23-vuotiaana kädestä ennustajan luo saadakseen vahvistusta pohdinnoilleen: mihin tarttua, minne edetä. Ennustajan viesti ei ollut nuorelle näyttelijälle mieluinen: menestystä oli luvassa, mutta vasta 45 ikävuoden jälkeen. Tutkiessaan jälkeenpäin ennustajalla tekemiään muistiinpanoja Mirren kertoo tajunneensa, ettei hän tosiasiassa halunnutkaan tietää tulevaisuudestaan – elämän kuuluu olla seikkailu, arvaamaton ja täynnä yllätyksiä!

Helen Mirren kertoo värikkäästä taipaleestaan omaelämäkerrassaan In the Frame: My Life in Words and Pictures. Ihana kirja! Teos paljastaa, miten rohkeasta, omapäisestä ja ahkerasta naisesta on kyse. Hän uskaltaa katsoa myös henkiseen peiliin ja tunnustaa lukijalle virheensä ja pelkonsa.

Rankkoja rooleja

Ennustajan sanat kävivät toteen – Helen Mirren löi itsensä lopullisesti läpi Epäilyksen polttopiste -sarjan Jane Tennisonin roolissa. Ensimmäinen jakso esitettiin Britannian televisiossa huhtikuussa 1991, Mirren oli silloin 45-vuotias. Sittemmin sarja sai suuren suosion eri puolilla maailmaa, myös Suomessa.

Olin nähnyt Helen Mirrenin pari vuotta aikaisemmin Peter Greenawayn elokuvassa Kokki, varas, vaimo ja rakastaja. Leffa on sen verran stydi ja visuaalisesti vaikuttava raina, että sen sulattelemiseen meni tovi jos toinenkin. Muistan kuitenkin miettineeni, miten ihmeessä näyttelijöiden, eritoten Mirrenin, psyyke kestää moisen groteskin ja väkivaltaisen maailman.

Neljä vuodenaikaa

Helen Mirren on parhaillaan New Yorkissa uusimman elokuvansa, Arthurin, kuvauksissa. Työn lomaan mahtuu myös taidenautintoja. Hän vieraili mm. modernin taiteen museossa MoMassa, missä hän ihaili suosikkitaiteilijansa Wassily Kandinskyn neljää vuodenaikaa kuvaavaa teossarjaa.

MoMan henkilökunta teki Mirrenin vierailusta videon, jolla hän kertoo rakkaudestaan kuvataiteeseen ja analysoi maalaamisen, laulamisen ja näyttelemisen eroja. Katsokaa ihmeessä! Aikaa siihen menee alle viisi minuuttia. Samalla selviää postaukseni otsikon syvempi merkitys.

Myös suomalaisilla on mahdollisuus perehtyä venäläisen mestarin maalauksiin, kun Tretjakovin gallerian kokoelmista koottu Värin voima -näyttely avautuu Helsingin taidemuseossa Tennispalatsissa ensi syyskuussa.

Mainokset

Ennätyspakkaset ovat hytisyttäneet ihmisiä eri puolilla palloa, niin myös Minnesotan osavaltiossa Yhdysvalloissa. Väki on harrastanut kerrospukeutumista parhaansa mukaan, eikä paljasta pintaa ole nähty kuin mainoksissa. Hyperallergic-blogissa on mainio tarina siitä, miten hyinen keli on saanut tuntemattoman graffitintekijän käyttämään spraymaaliaan Tizianin alastoman kaunottaren verhoamiseen. Puritaaniset piirit ovat USA:ssa usein pyrkineet sensuroimaan rivoina pitämiään taideteoksia ja niistä kertovia mainoksia, mutta Minneapolisin taideinstituutin henkilökunnan mukaan tällä kertaa kyse ei ole siitä, vaan säätä koskevasta kommentista. Helmikuun alussa avautuneen näyttelyn julisteeseen lisätty sana Brrr! paljastaa sen. En tiedä, lämmittääkö punainen mekko hiuksiaan sukivaa naista, mutta ideana kommentti on lyömätön.

Piirrätkö, maalaatko, harrastatko valokuvausta? Teetkö graffiteja, veistoksia, neuleinstallaatiota? Haluatko töilläsi herättää, vaikuttaa, kuiskata tai raivota ilmoille mielipiteesi? Galleria Palsa on juuri sinua varten.

Vuonna 2008 avattu verkkogalleria etsii parhaillaan teoksia tämän vuoden teemanäyttelyihin. Galleria Palsa on kiinnostunut töistä, jotka tarjoavat kimmokkeita ajatteluun ja herättävät katsojan. Mukaan voidaan ottaa kaikilla tekniikoilla toteutettuja töitä. Olennaista on, että alkuperäisestä teoksesta on hyvälaatuinen digikuva tai digivideo.

Teosten ei tarvitse olla uusia, vaan ne ovat voineet olla aiemmin esillä muuallakin. Galleria Palsa ei veloita taiteilijalta näyttelyyn osallistumisesta, teosten teknisestä esillepanosta tai tiedotuksesta ainakaan vuoden ensimmäisessä teemanäyttelyssä. Verkkogalleria väki pyrkii parhaillaan löytämään lisärahoitusta, jotta palvelu pysyisi jatkossakin maksuttomana taiteilijoille.

Voit myös kirjoittaa ajatuksistasi verkkogallerian Taiteilijan sana -osioon, jossa julkaistaan taiteen tekemiseen, taiteilijana olemiseen sekä teemanäyttelyihin liittyviä vapaamuotoisia tekstejä. Omista motiiveistaan ja työstään ovat sivustolla kertoneet mm. Riikka Hänninen, Teemu Kammonen ja Tuomo Railo.

Kolahtiko? Hyvä! Ota yhteyttä Marianne Mäkiseen (etunimi.sukunimi@olenta.fi) ja lähetä teosehdotuksesi. Mikäli töitäsi on jo verkossa, voit lähettää myös verkkosivustosi osoitteen.

”Hei! Tervetuloa. Olen Humu, ihana kani.” Näin tervehtii Marianna Uutisen taltioima ristiturpa Eläimellisiä kuvia -reitin lähtöruudussa. Olen vaeltanut viime viikkoina Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon teoksista koostetuilla reiteillä aina, kun olen töiden lomassa kaivannut pientä lepotaukoa. Tosin reiteistä yksi, Matkakuumetta, on osoittautunut vaaralliseksi. Näen jo itseni tähystelemässä Rooman nähtävyyksiä samalla tavalla kuin nämä opaskirjaa hartaasti tutkivat matkailijat Eero Järnefeltin piirustuksessa.

Säkenöivä muistutus kuolemasta

Posted: syyskuu 16, 2010 in Kuvataide
Avainsanat:,

Istuin eilen sosiaalista mediaa käsitelleessä seminaarissa. Puhujat olivat valovoimaisia ja päteviä, ja mikä parasta, heidän mielipiteensä menivät ristiin ja pakottivat kuulijat pohtimaan asioita syvemmin sekä peilaamaan väitteitä ja tulevaisuuden skenaarioita omia kokemuksia vasten.

Pitkän asiapitoisen päivän päätteeksi suuntasin Kiasmaan, missä avautui viime viikolla Cream-näyttely. Olin toki halukas tutustumaan kaikkien taiteilijoiden teoksiin, mutta tahdoin ennen kaikkea nähdä Damien Hirstin työt. Hänestä tehdyissä jutuissa toistuu lähes aina sama teema, raha, mutta päätin ohittaa sen ja vain nauttia kauneudesta. Sillä kauniita Hirstin työt ovat, vaikka teosten yksityiskohtainen tarkastelu ja aiheiden pohtiminen paljastavatkin niiden julman puolen. Tämän kristallilasista, hartsista ja UV-musteella toteutetun pääkallon äärellä viihdyin pitkään.

Antoisa lukuhetki taiteen parissa

Posted: syyskuu 9, 2010 in Kuvataide, Lukuiloa
Avainsanat:

Mitä eroa on mezzotintolla ja litografialla? Mitä näyttelyvalvoja tekee? Miten syntyivät Sielun puku, Valkoinen morsian ja Perhosen puku? Mitä sanoisit jos uskaltaisit? Miten silkki kulkeutui länteen? Miksi valokuvaaja Jorma Puranen innostui saamelaisuudesta? Ovatko Viivi ja Wagner naimisissa? Näihin ja kymmeniin muihin kysymyksiin antaa vastauksen Espoon modernin taiteen museon uusin EMMA-lehti (nro 3/2010). Oivallista luettavaa, suosittelen.

Pääkaupunkiseudulla starttaa huhtikuussa MOOOT-hanke, joka pyrkii edistämään terveyttä ja hyvinvointia taiteen keinoin. Hankkeen toteuttaa helsinkiläinen Teatteri Venus, mutta myöhemmin toimintaan kutsutaan mukaan yhdistyksiä, hoitolaitoksia, toimintaterapiayksiköitä ja oppilaitoksia.

Ensimmäiseksi polkaistaan käyntiin kaikille avoin kaupunkitaiteeseen keskittynyt pilottityöpaja, jossa kaupunkiympäristöä tutkitaan toiminnallisten ja kokemuksellisten työtapojen avulla. Työpaja, jonka vetäjinä toimivat teatteripedagogit Maaria Tuhkunen ja Ursula Hallas, on maksuton, eikä aiempaa kokemusta teatterin tai muunkaan taiteen tekemisestä tarvita – uteliaisuus riittää!

Kiinnostuitko? Siinä tapauksessa sukella Universumin —> sivustolle, josta löytyy työpajatoiminnan aikataulu sekä lisätietoa hankkeesta ja vetäjistä. Mukaan pääsee 16 innokasta. Ilmoittautumisia otetaan vastaan 31.3.2010 asti.

Ai niin, MOOOT. Se tulee sanoista Mullakin On Oikeus Olla Täällä, mutta lyhenteen sisälle kätkeytyy muitakin merkityksiä. Ruotsin ja norjan kielessä mot tarkoittaa kohti, päin ja vastaan. Englannissa moot merkitsee muun muassa keskustelua. Hollannin kielessä mot on yöperhonen.