Kaupunki taskussa

Posted: toukokuu 16, 2011 in Lukuiloa, Maailmalla
Avainsanat:, , , ,

Matkan suunnitteleminen on toisinaan jopa hauskempaa kuin määränpäässä vaeltelu. Jotta tulevasta matkakohteesta saisi irti kaiken hyvän, tarvitaan tietenkin oppaita. Verkossa surffailu tuottaa sekin läjäpäin tietoa ja iloa, mutta mikään ei voita sitä tunnetta, kun uppoutuu lokoisassa nojatuolissa taitavasti ja eloisasti kirjoitetun matkaopaskirjan tarinoihin.

Suunnitteluvaiheessa kirjan koolla tai muodolla ei ole väliä, mutta matkalukemiseksi tarkoitetun oppaan pitää olla kevyt ja kompakti, toisin sanoen sen on mahduttava taskuun tai pieneen käsilaukkuun. Haluan myös, että teksti on säkenöivää ja taustoittaa persoonallisella tavalla niitä nähtävyyksiä, museoita, reittejä ja ruokapaikkoja, jotka kirjoittaja on nostanut esiin. Vaikka arvostan hyviä valokuvia, en tarvitse niitä mukanani kulkevassa kirjasessa. Näenhän kohteet omin silmin. Siksi piirroskuvitus toimii usein valokuvia paremmin.

Anteeksi, mistä hyllystä löydän matkaoppaat?

Kirjastoissa ja kirjakaupoissa on hyllymetreittäin opuksia suomalaisten suosikkimatkakohteista ja suurista kaupungeista, mutta mikäli matka kohdistuu pienille paikkakunnille, matkakirjan hankkiminen voi olla vaikeaa. Toki sellaisen voi tilata myös verkosta, mutta taskuun mahtuva opas kannattaa mielestäni hankkia vasta perillä.

Näin tein myös pari viikkoa sitten, jolloin matkustin viikoksi Oxfordiin. Olin yllättynyt, ettei Akateemisesta kirjakaupasta löytynyt ainoatakaan Oxfordiin keskittyvää matkaopaskirjaa. En kuitenkaan ollut huolissani, tiesinhän olevani matkalla kaupunkiin, jossa sijaitsee yksi maailman parhaimmista kirjakaupoista, Blackwell´s, jonka pelkästään pohjakerroksessa on kirjoja yli viiden hyllykilometrin pituudelta. Myös kaupunkien matkailutoimistot ovat oivallisia aarreaittoja, ja sieltä löysin tällä kertaa kaiken tarvitsemani.

Dodo paljastaa oppineiden kantapaikat

Oxfordissa sain oppaakseni drontin, mauritiuksendodon. Kyseessä on Philip Atkinsin ja Michael Johnsonin toteuttaman taskumatkakirjan päähenkilö, tai pitäisikö sanoa päävainaja, sillä eurooppalaiset merimiehet ja uudisasukkaat tappoivat drontit sukupuuttoon 1600-luvulla.

Niitä tuotiin myös Eurooppaan, ja yksi päätyi todistettavasti Isoon-Britanniaan. Oxfordin yliopiston luonnonhistoriallisen museon kokoelmissa on nykyään kunniapaikalla drontin muumioitunut pääkallo ja räpylä sekä nykytietämyksen mukaan tehty rekonstruktio. Lähtölaukauksen dronttien renessanssille antoi The Inklings -ryhmään kuulunut kirjailija C.S. Lewis, joka esitteli Dodon lastenkirjallisuuden klassikossaan Liisa ihmemaassa.

Nyt sympaattinen drontti, tai Dodo kuten englantilaiset sitä kutsuvat, on valjastettu kaupungin vetonaulaksi, ja sen antamien vinkkien mukaan minäkin uskalsin astua sisään mahtavista porteista, kurkistella lukuisille pihoille ja etsiä yliopistorakennusten uumenista kappeleita, museoita ja tv-sarjojen kuvauspaikkoja. Samalla humoristinen teksti piirsi esiin menneisyyden ihmiset ja tapahtumat tavalla, josta kaikenlainen pönötys oli pyyhitty pois kuin pölyrätillä. Dodoa minun on myös kiittäminen siitä, että löysin kaupungin parhaimmat pubit, kahvilat, kakkupalat ja teeleivät. Suosittelen!

Kommentointi on suljettu.