Elämä on vain kuvitelmaa

Posted: lokakuu 31, 2010 in ♪♫ Sunnuntaiklassikko ♪♫, Musiikki
Avainsanat:,

Taas pyörittelen klassikko-sanaa ja mietin, mistä kulmasta avaisin sen tällä kertaa, jotta valintani olisi kyllin perusteltu Sunday Classic -sarjaan. Helpointa lienee asettaa klassikon viitta artistin harteille, vaikka se onkin epäoikeudenmukaista Carita Holmströmiä kohtaan, sillä se saa kuulijan keskittymään lähinnä menneisyyden tuotantoon. Tarkoitukseni on kuitenkin mekkaloida Holmströmin uusimman albumin, maaliskuussa julkaistun My Diary of Songs, vuoksi.

Mistä aloittaisin kehuni? Pyörryttävästä mutta hallitusta tyylilajien kirjosta, soittamisen ilosta ja rentoudesta, taitavista tulkinnoista, koskettavista ja toisaalta hyvinkin leikkisistä sanoituksista, elämänkokemuksesta joka synnyttää lauluihin vastustamattoman lumon ja vahvuuden?

Lattarirytmeillä leikittelyä

Kuulin Laulupäiväkirjan tuotantoa ensi kerran viime vuoden marraskuussa, kun espoolainen Tanssiteatteri Glims & Gloms juhli 10-vuotista taivaltaan. Lavalla nousi bändeineen myös Carita Holmström, joka on säveltänyt musiikin tanssiteoksiin Suurperhe ja Näkki – kertomus vesirajasta. Kiinnitin silloin huomiota sävellysten etnovaikutteiseen maailmaan. Oli ilo ja nautinto kuulla, miten suvereenisti Holmström leikitteli lattarirytmeillä. Puhuttelevia olivat myös bluesin siniset sävelet.

Poimin kuunneltavaksi My Diary of Songs -levyn ensimmäinen kappaleen, Man Is A Storytelling Animal. Linkin takaa avautuvan laulun kuuntelemiseen tarvitaan Spotify-musiikkipalvelu. Olen pahoillani, mutten löytänyt kyseistä laulua kokonaisuudessaan mistään muualta verkosta. Tradebitin sivustolla on mahdollista kuunnella jokaisesta kappaleesta pieni pätkä. Niiden myötä saa aika hyvän käsityksen, millainen Holmströmin levy on.

Muistoja menneisyydestä

Lopuksi vielä pieni myönnytys menneisyydelle. Yleisradion Elävä arkisto -sivustolla voi kuunnella Eero Koivistoisen vuoden 1974 euroviisukarsintoihin säveltämän Älä mene pois, joka nosti Carita Holmström suuren yleisön tietoisuuteen ja jonka hän tulkitsi niin hienosti, että pääsi edustamaan Suomea Brightonissa pidettyihin kisoihin. Suomenkieliset sanat ovat Hectorin käsialaa, mutta loppukilpailussa Holmström lauloi Frank Robsonin sanoittaman englanninkielisen version. Lopputuloksena 13. sija. Voiton vei Abba.

Jos tahdot tietää, millaisissa musiikillisissa tunnelmissa muut bloggaajat ovat tänään, tsekkaa Sunnuntaiklassikkojen lista.

kommenttia
  1. lepis kirjoitti:

    Komea biisi ja kaunista laulantaa. Tästä pidin todella paljon. Man Is!

    Tuosta vanhasta euroviisubiisistä tuli jonkin sortin harmaa mielikuva, mutta en osaa yhdistää. Varmasti unohtunut.

  2. susupetal kirjoitti:

    Man is vaati spotifyin, jota minulla ei ole. Höh.

    Euroviisukappaleen muistan hyvin edelleen.

  3. halo e kirjoitti:

    ”Älä mene pois” on ollut minunkin klassikkovalintani ja tykkään Carita Holmströmistä noin yleisesti tosi paljon.

    …mutta en oikein usko käsitteeseen ”instant classic” kuin huumorimielessä. Aika tekee klassikon. Tai ei. Artistina pitkänlinjan taitaja, eniten arvostamassani singer-songwriter kategoriassa, kyllä kipuaa klassikkokategoriaan minunkin mielestä.

  4. Ari kirjoitti:

    Pidin aikoinaan ja vieläkin ehkä jopa enemmän Carita Holmströmin: Älä mene pois biisistä. kovasti. Kuuntelin tuota Caritan uutta albumia, pitänee kuunnella toistekin, eka kerralla ei niin kovin hyvin uponnut. 3 biisi Shilpi ( Aspects of riding A Bike tuntui aika mukavalta. 6 biisissä The hardest thing, piano – Caritan ääni pääsi parhaiten oikeuksiinsa.

    Susulle: spotify on ilmainen ja muutamalla klikkauksella tietojesi jälkeen voit kuunnella mitä vain.

  5. Hirlii kirjoitti:

    Free Spotify ohjelma on ladattavissa ihan iisisti konelle, tajusin sen vasta tänä syksynä yksissä häissä joissa soiteltiin tanssimusiikkia sen kautta.

    Ja sieltähän löytyy useitakin Carita Holmströmin biisejä. Man really is a storyteller, ja sehän erottaa meidät eläin- ja kasvikunnasta.

    Holmströmin musasta olen aina aika-ajoin tykännyt, taitava ja hyvä muusikko, ehdottomasti.

  6. Viides rooli kirjoitti:

    Kiitos kommenteista. Ja erityiskiitos Arille ja Hirliille Spotify-palvelua koskevasta muistutuksesta. Niinhän se onkin: Spotifyn voi nykyään ladata tosi helposti koneelleen. Aiemmin siihen vaadittiin kutsu, mikä kummitteli takaraivossani tämänkertaista merkintää kirjoittaessani.

  7. uuvana kirjoitti:

    Anteeksi todennäköisesti umpityhmä kysymys, mutta minä en saa biisiä soimaan, johtuuko siitä että pitäisi olla henk.kohtainen Spotify tili tms.?

    • Viides rooli kirjoitti:

      Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan. Jotta voisit kuunnella biisin, tarvitset henkilökohtaisen Spotify-tilin. Free-versioon tarvitaan Spotifyn sivuston mukaan näemmä yhä kutsu, mutta saat Spotify Open -version käyttöösi saman tien tuolta —> http://www.spotify.com/fi/get-spotify/open/

      • uuvana kirjoitti:

        Kiitos vinkistä & linkistä. Eli kokeillaanpa.
        Olen selvästi vähän muuta ihmiskuntaa jäljessä näissä verkkomusajutuissa hehe. :P

      • Viides rooli kirjoitti:

        Höpö-höpö! Näitä palveluja ja sovelluksia on verkossa nykyään niin järjetön määrä, ettei kukaan taatusti ehdi tai jaksa tutustua niihin kaikkiin. Toivottavasti saat Spotifyn pelittämään.

  8. Yaelian kirjoitti:

    En halunnut ladata Spotifyta jo muutenkin tukkoiselle koneelleni,joten kuuntelin lyhyemmän version ja sen lisäksi pari muutakin. HYvä ääni ja hyvä laulaja on Holmström,nimikin oli tuttu,mutta tuotanto ei ennenkuin nyt.

  9. Viides rooli kirjoitti:

    Moi Yaelian, yritän jatkossa pysytellä YouTuben, Vimeon, MySpacen ja muiden vapaiden verkkosivustojen annin parissa. Carita Holmström on levyttänyt hyvin harvakseltaan, ja siksi olin iloinen, kun sain Glims & Gloms -juhlissa kuulla hänen palanneen studioon. Olen nauttinut kovin My Diary of Songs -albumista. Toivottavasti pääset jonain päivänä kuuntelemaan sen kokonaisuudessaan. Kannattaa! :)