Minua ei varmasti olekaan

Posted: elokuu 22, 2010 in ♪♫ Sunnuntaiklassikko ♪♫, Musiikki
Avainsanat:, , ,

Kun suljen silmäni, näen eilisillan kuvaston: yli 50-metrisen, eri väreissä ja savussa välkehtivän metallirakennelman ja sille heijastetut kuvat lavalla soittavasta bändistä. Minulle U2:n keikka oli potkua antava, nautinnollinen ja hyväntuulinen kokemus, vaikka kaikenkarvaiset rockpoliisit arvioivatkin illan antia jopa ”järkyttävän latteaksi”. Just joo. Ei ikinä uskoisi, että olemme todistaneet kyseisen kriitikon kanssa samaa keikkaa.

Mutta se menneistä, nyt keskitytään tulevaan, tarkemmin sanoen ensi tiistaihin. Silloin Tokoinrantaa hallitsevan Huvila-teltan estradille astuu suomalaisen iskelmämusiikin kestotähti Paula Koivuniemi.

En koskaan ole oikein innostunut Paulasta, vaikka tunnustan auliisti sekä hänen ammattitaitonsa että huiman camp-arvonsa. Ehkä syy on tuotannossa, Tummat silmät ruskea tukka -hitin kaltaisissa lauluissa, joiden syvin lumo menee minulta auttamatta ohi. Vaan tänä vuonna tämä käheä-ääninen leidi yllätti täysin, ja ihastuin kertaheitolla uusimman Rakkaudesta-albumin tulkintoihin. Niistä olen valinnut kaksi tämän viikon sunnuntaiklassikko-sarjaan.

Ensimmäistä, Pave Maijasen säveltämää ja sanoittamaa Ikävä-biisiä, en löytänyt YouTubesta, joten se soi tässä Spotifyn avulla. Koska tiedän, ettei kaikilla Sunday Classic -rinkiin osallistuvilla bloggaajilla ole kyseistä musiikkipalvelua, valitsin rinnalle toisen hienon tulkinnan, Juice Leskisen säveltämän ja sanoittaman Rakkauden haudalla.

Tunsitko sä joskus tulisen hetken ja sanoit nyt aloitetaan uudestaan?
Huomasitko sitten sen elämäsi hetken kohta jo menneen menojaan
Sinulla on suunnaton ikävä sinne, mistä et koskaan oo kuullutkaan
Sinä olet kauan jo minua kaivannut, minua ei varmasti olekaan.

Lisää bloggaajien valitsemaa mainiota musiikkia sunnuntaipäivän ratoksi on tarjolla täällä.

Lisäys 24.8.

Myös Maija Vilkkumaa äimistelee Iltalehden arvostelijan U2-juttua ja kritisoi tämän tapaa yleistää omat mielipiteensä koko konserttiyleisön näkemykseksi. Bändin perjantaisen Tour 360° -keikan nähnyt Uuvana on taltioinut kokemuksensa niin ikään sanoiksi ja komeiksi kuviksi.

Lisäys 26.8.

”On mahtavaa, ettei Paula Koivuniemi tyydy tallaamaan vain tuttuja polkuja”, toteaa kriitikko Pirkko Kotiranta. Helsingin Sanomissa julkaistu arvio Huvila-teltan konsertista on luettavissa täällä.

kommenttia
  1. halo e kirjoitti:

    Tähän kyllä käy tuo Klassikkojen ”klassikkokommentti” kuin nenä päähän, siis – Paula on Paula!!! :D

    • Viides rooli kirjoitti:

      Joo, ja kunniaksi on katsottava sekin, että kotimaiset drag-artistit ovat jo vuosia imitoineet Paulaa antaumuksella — ja vieläpä hyvin!

  2. uuvana kirjoitti:

    Paula on minulle ihan mysteeri, camp-arvon ja pitkän uran varrella mukaan tarttuneet kestofanit kyllä toki ymmärrän ja hänelle suon, ei siinä mitään. Hämmästyttävästi hän kyllä jaksaa, tuntui ettei aika pure siihen mimmiin millään. Sille täytyy nostaa ihan aidosti kyllä hattua.

    U2-postauksen juuri kanssa laitoin, keikka oli sen verran elämys minullekin. Ja nämä rokkipoliisit: minä en ole pitkään aikaan edes lukenut mitään ns. ”keikka-arvosteluja”. Ammattimaiselle arvostelijalle ei koskaan kelpaa mikään, ei voi kelvata – muuten ei olisi arvostelija, muuten olisi ”tykkääjä” tai joku sellainen. :P
    Vaan mikä onkaan yleensä lopputulos: pappa sisään, kettu ulos. Arvostelija kertoo yleensä enenmmän itsestää, omista asenteistaan ja ennakkoluuloistaan ja/tai muista päähänpinttymistään, kuin itse keikasta. En jaksa sellaista lukea, koska sillä ei ole mitään tekemistä minun oman keikkaelämykseni kanssa. Joten minusta arvostelijat saavat kernaasti puhua itsensä pussiin miten päin tahtovatkin.

    • Viides rooli kirjoitti:

      Hattua nostan minäkin Paulan pitkälle uralle. Niin moni tähtönen on tänä aikana syttynyt ja sammunut, mutta Paula se vain loistaa.

      Luin U2:n 360° Tour -kritiikit tarkoituksella, koska halusin tietää, tarjoilevatko arvostelijat jotakin lisätietoa konsertista. Juttua tekeville toimittajille annettavassa promomateriaalissa on toisinaan kiinnostavia yksityiskohtia kiertueesta, ohjelmasta, biiseistä, artistien ajatuksista ja vaikutelmista jne. Iltalehden juttuun petyin täysin, tuollaista besserwisser-potaskaa ei jaksa lukea erkkikään.

  3. Hirlii kirjoitti:

    Paulan uusiutumiskyky on minusta hämmästyttävä. Ja koko ura. Ilman muuta kunnioituksen ja ihailun ansainnut artisti. Tämä (siis rakkauden haudalla) tulkinta on komea, siitä ei pääse mihinkään.

    • Viides rooli kirjoitti:

      Paulan tulkinnat tällä Rakkaudesta-albumilla ovat aidosti komeita. Osa kiitoksista lankeaa toki Mika Toivoselle, joka on tehnyt biiseihin uudet sovitukset, kuten myös tarkasti soittavalle bändille.

  4. Ari kirjoitti:

    Ikävää on tullut kuunneltua paljon aikoinaan omissa suruissa. Paljon tunteita!

  5. Ari kirjoitti:

    Tykkäsin kyllä enemmän Paven alkuperäisestä versiosta
    löytyy youtubesta

  6. Vaiheinen kirjoitti:

    Komeita vetojahan nuo ja varsinkin tuo Rakkauden haudalla toimii. Koivuniemi on itsellenikin niitä artisteja, jotka ovat pitkälti menneet ohi,eivätkä yleensä juuri pääse sytyttelemaan camp-arvostaan huolimatta. Mutta nämä esitykset toimivat hyvin.

    • Viides rooli kirjoitti:

      Olen toisinaan miettinyt, miksi Paula Koivuniemi ei tulkitse jazzia. En tarkoita, että hän levyttäisi sitä päätyökseen. Eihän sillä eläisi, mutta hänen hänen äänensä sopisi esimerkiksi soul jazz -tyyppiseen musiikkiin hyvin, näin uskon.

  7. kimmeli kirjoitti:

    Minä valitettavasti en kestä Paulaa, en ole oikein koskaan jaksanut. Sitä kähinää en suostu kuuntelemaan. Pave taas on ihan huippu ja toivottavasti minun ei ikinä tarttee kuulla Pavea Paulan suusta. Sorry… Melkein kaikesta tykkään, mut..

  8. Viides rooli kirjoitti:

    Makuasioista ei kannata kiistellä. :)

  9. lepis kirjoitti:

    No johan pistit!

    No comments ;)

  10. Tuima kirjoitti:

    Heh, mulla jopa on tämä levy :). Koivuniemellä on hieno ääni.

  11. Tuima kirjoitti:

    Minä taas toivoisin, että Koivuniemi teki erittäin pienimuotoisen, liki chansonmaisen tai Rubin/Cash -mäisen levyn ja heittäisi iskelmämaneerit nurkkaan.

    • Viides rooli kirjoitti:

      Löit naulan kantaan: ehkä eniten inhoan juuri Koivuniemen iskelmämaneereita. Ja saatat olla oikeassa myös genretoiveessasi — chansonmainen tyyli voisi istua Paulalle todella hyvin.