Teill o sitt fiin girkk!

Posted: Touko 2, 2009 in Arjen ilot, Matkakuumetta
Avainsanat:,

Olen viime päivinä harrastanut kotimaanmatkailua, mikä on ollut myös syynä bloggaamiseni harvaan tahtiin. Pääkohde löytyi tällä kertaa Pohjanlahden rannalta. Olen joskus 1990-luvun puolivälissä piipahtanut Raumalla, mutta kyseessä oli silloin työkeikka, jolta piti nopsaan palata oman työpöydän ääreen. Nyt aikaa oli huomattavasti enemmän, ja myös sää suosi Suomen kolmanneksi vanhimpaan kaupunkiin tutustumista.

Pääosa ajasta kului UNESCO:n maailmanperintökohteisiin kuuluvassa Vanhassa Raumassa, jonka vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvun alkupuolelta. Minulle oli yllätys, miten suuresta ja pieteetillä ylläpidetystä alueesta on kyse. En aio heittäytyä tässä matkaoppaaksi, mutta pari vinkkiä annan (ja kehotan tutustumaan linkittämiini kohteisiin: niistä löytyy kasakaupalla infoa, upeita kuvia, hauskoja tarinoita ja historiallisia faktoja). Kävelyreittiin kannattaa ehdottomasti mahduttaa Näkötorni, jonka taidekahvilasta avautuu mainio näkymä kaupunkiin. Sieltä voi bongata myös 30 kilometrin päässä sijaitsevan riidanaiheen, Olkiluodon ydinvoimalan kolmannen reaktorin rakennustyömaan.

Aikaa kannattaa varata myös Rauman taidemuseolle. Nyt esillä oli raumalaisista muotokuvista koottu näyttely Knupei — Ars Rauma 2009. Loistava kokonaisuus! Eniten ihastuin Kerttu Horilan veistoksiin, Teuvo Salmisen 1960-luvulla tekemiin karikatyyreihin sekä Janne Honkasalon ja Pasi Tammen maalauksiin. Rakennuksen yläkerrassa oli käynnissä remontti. Uusituissa tiloissa avataan 26.6. Eino Valtasen kokoelmasta koottu näyttely, ja näytillä on suomalaisen taidehistorian kärkinimiä: Elin Danielson-Gambogin, Albert Edelfeltin, Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen, Eero Järnefeltin ja Victor Westerholmin teoksia.

Ja tietenkin matkalaisille pitää vinkata hyvästä ravintolasta! Sellainen löytyy Anundilankadulta. Wanhan Rauman Kellarin herkut mykistivät ainakin minut. Maistoin myös kahden hurmaavan raumalaisleidin (he neuvoivat tien, kiitos!) suosittelemaa Kellarin tömäystä. Namijuoma, mutta petollisen vahva… Wanhan Rauman kellarissa oli myös mahdollisuus perehtyä Rauman giäleen. Pähkäilen vieläkin, mitä tarkoittaa: ”Ko o rahdun driivann mittseppi, ni o iso jouko hupeve oll”.

Mainokset

Kommentointi on suljettu.