Askel, askel, HYPPY!

Posted: huhtikuu 26, 2009 in ♪♫ Sunnuntaiklassikko ♪♫, Musiikki
Avainsanat:,

Olin jo ehtinyt valita tämän sunnuntain klassikkokaksikon, ennen kuin kurkkasin lauantaina Lepiksen sivustolle ja näin teeman: discoa! Oikeaoppisesti minun olisi kaiketi pitänyt poimia soitettavaksi 1970-luvun musiikkia, mutta totta puhuen minä jatkoin discotanssijan uraani vielä 1980-luvulla, joten pysyn alkuperäisessä suunnitelmassa.

Rakastan näitä kahta todellista hyppybiisiä, jotka saavat minut edelleen paitsi hyvälle tuulelle myös loikkimaan pitkin huushollia. Ensimmäisen esittää The Pointer Sisters, ja biisi on tietenkin Jump (For My Love). Valitsin juutuubista Pariisissa taltioidun live-version, jossa trio näyttää, millä asenteella siellä tanssilattialla pitää liikkua. Ja samalla voimme muistella kaihoten/kavahtaen 1980-luvun muotia.

Toisen hyppybiisin esittää David Lee Roth, jonka häkellyttävän energistä esiintymistä olin mukana todistamassa, kun hän esiintyi Helsingissä 1990-luvun alussa. Kun Jump alun perin ilmestyi (1983), Diamond Dave oli vielä Van Halenin riveissä. Löysin juutuubista todellisen namuversion, joka on taltioitu viisi vuotta sitten. Siinä Timantti-Taavi konsertoi yhdessä The Boston Pops -sinfoniaorkesterin kanssa ja näyttää heti biisin aluksi, että jalka heilahtaa yhä ohimon tasolle. Ja show-mies kun on, hän on opetellut yleisön viihdyttämiseksi uuden taidonkin.

Lisää Sunnuntaiklassikkoja löytyy täältä.

Mainokset
kommenttia
  1. susupetal sanoo:

    Vau, Davidistähän voisi tulla cheer leader! Mutta muuten yritän kyllä pitää nostalgiasta kiinni ja unohtaa tuon videon.

    Pointer Sisteseistä olen aina tykännyt, juuri oikeaa asennetta ja mahtavaa laulua.

  2. Kari sanoo:

    David näyttää olevan kovassa menossa.

    Pointer Sisters on taas niitä kokoonpanoja, joiden naamat ja levyt tunnen, mutten osaa niitä yhdistää.

  3. Tuima sanoo:

    Sisterseillä on tiukka meno! Tämän kappaleen kohdalla vaan näen aina Hugh Grantin pääministerinä tanssimassa pitkin Downing Street 10:ä :)

    Davidillä ja orkesterilla kapellimestareineen tuntui olevan oikein hauskaa. En tiedä oliko mun yhteyksissä vikaa, mutta Jumpin video oli ikään kuin kutistettu – Davis näytti ihan hobitilta.

  4. Viides rooli sanoo:

    SusuPetal, hienosti pyörii keppi, vaikka Daven asento (toinen käsi alaselkää tukemassa) antaakin vaikutelman, että mies potisi pahaa reumatismia. ;-) Samaa mieltä siskoista: asennetta löytyy!

    Kari, jotkut rokkikukot ei koskaan vanhene. Dave taitaa kuulua heihin.

    Tuima, Rakkautta vain on yksi lempikomedioistani! Ja kyllä, Grant loikkii pitkin pääministerin lukaalia juuri niin energisesti kuin pointtereiden musiikki vaatii.

    Mitä tulee hobitteihin, video on todennäköisesti kutistettu. En nimittäin usko, että koko konsertin väki olisi koottu ylipainoisista…

  5. lepis sanoo:

    Pointtereiden kanssa on aina ollut hauskaa tanssilattialla ja edelleen meno maistuu, hyvin alkoi nimittäin jalka väpättämään täällä aamukahvin ääressä :)

    Täytyy tunnustaa, että kävin kuuntelemassa vielä alkuperäisen Van Halenin Jumpin Tubessa, kun tuo pappabändi vedätti melodiaa liikaa.

    Loistavia klassikoita!

  6. Vaiheinen sanoo:

    Jep. Onhan tässä meininkiä. Kyllähän tällaista kuunnellessa herää väkisinkin ja meinaa hengästyä, vaikkei mitään teekään:-)

  7. Viides rooli sanoo:

    Moi Lepis, olisin voinut valita myös Pointtereiden I´m so Exited, koska se on aivan mieletön tanssipätkä, mutta tämä hyppy-teema on ollut mielessäni pitkään, ja siksi päädyin Jump (For My Love) -biisiin.

    Daven nuorena miehenä vetämä Jump on ihan omaa luokkaansa, mutta tuossa Yhdysvaltain itsenäisyyspäivänä taltioidussa konserttiversiossa on minusta jotakin lumoavaa. Ja juu, niinhän me kaikki vanhenemme…

    Vaiheinen, sinähän voit ottaa tämän viikon klassikot kuntoilumielessä ;-)

  8. Tuima sanoo:

    Leffa on munkin lemppareita :) Ja Grantin tanssityyli herättää mussa vilpitöntä kateutta.

  9. Tuima sanoo:

    Niin ja vielä: ei se että olisi vaan näyttäny ylipainoisilta, mutta kun niillä oli kaikilla lyhyet jalat…

  10. Viides rooli sanoo:

    Ei ole kauan siitä, kun katsoin Rakkautta vain -leffan (ties kuinka monenko kerran) ja hytkyin kotisohvalla Pointtereiden tahtiin. Elokuvassa on aivan mielettömän upea näyttelijäkaarti. Alan Rickmania olenkin hehkuttanut blogissani jo aiemmin, mutta myös Bill Nighy on lyömätön roolissaan.

    Ehkä Bostonissa on sittenkin syntynyt uusi ihmislaji, Homo legless… :-D

  11. yaelian sanoo:

    Voi kiitos, tuota Davidin menoa oli hienoa seurata!
    Pointer Sistersitkin ovat aina mun mielestä olleet hyviä!