Välimerkkien viidakossa

Posted: tammikuu 23, 2009 in Arjen ilot, Media
Avainsanat:,

Osallistuin eilen Kielitoimiston eli virallisemmin sanottuna Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuolto-osaston järjestämälle kurssille, koska halusin päivittää kielioppiin liittyvät tietoni. Eniten ongelmia tuottivat lyhenteet ja niihin liitetyt päätteet sekä vieraskielisten sanojen taivuttaminen. Olen tottunut lehtijuttuja tehdessäni kirjoittamaan lyhenteet auki, koska se tekee tekstistä ymmärrettävämpää. Myös pilkuttaminen osoittautui paikoin pirunmoiseksi pähkinäksi. Voit testata omat taitosi —> täällä.

Kohtasin kurssilla myös mielenkiintoisen sanan: luetelman. Olen käyttänyt sitä lukemattomia kertoja, mutta itse tunnen kyseisen rakenteen nimellä ranskalaiset viivat. Yllätyin kuullessani, että luetelmankin käyttöön liittyy monenlaisia sääntöjä. Esimerkiksi viimeisen kohdan perään kuuluu laittaa piste.

Sitä, mistä ranskalaiset viivat -nimitys alun perin tulee, kouluttajamme ei tiennyt. Tietääkö kukaan täällä blogosfäärissä? Onko olemassa myös muunmaalaisia viivoja — espanjalaisia, kiinalaisia, arabialaisia? Kaikki tiedonjyvät otetaan ilolla vastaan.

kommenttia
  1. Celia kirjoitti:

    Täytyypä tunnustaa, että en tiedä ”ranskalaisien viivojen” nimityksen alkuperää. Tiedän kuitenkin sen kansanetymologian: kertoman mukaan ranskalaiset viivat olisivat saaneet nimensä siitä, että ranskalaiset viljelivät erityisen paljon omassa kirjallisuudessaan. ;D Muistan itsekin käyttäneeni nimitystä ennen kuin korvasin omassa kielenkäytössäni sen asianmukaisella nimityksellä ”luetelma”.

    Meillähän on tosiaankin näitä paikannimiin viittaavia nimityksiä, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Ranskanperunoita ei tunneta Ranskassa, berliininmunkkeja tai berliininmakkaraa ei tunneta Berliinissä eikä wienereitä varmaankaan tunnetaan Wienissä.

    Täällä (katso 10.1.2008 kohdalta) oli jotakin ranskalaisista viivoista : http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=V%u00e4limerkit

    Wikipediakaan ei osaa valaista kansanetymologisissa asioissa, vaikka tietää viivoista ja niiden käytöstä jonkin verran:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Viivamerkit

  2. Celia kirjoitti:

    P.S. Kommenttilinkistä löytyy tuorein blogiosoite.

  3. Viides rooli kirjoitti:

    Kiitos, Celia! Sieltähän sitä tuli tietoa kuin apteekin hyllyltä! En ollut koskaan kuullutkaan ranskalaisesta kolmioviivasta. Kiinnostavaa.

    Päivitin myös linkkiosoitteesi. Kiitos, kun huomautit.

  4. Hirlii kirjoitti:

    Mielenkiintoista. Meillä tosiaankin on näitä paikannimiin viittavia nimityksiä ja lisäksi ne vaihtelevat paikkakunnittain. Jos ostat berliininmunkin Turussa, saat kermatäytteisen pitkän munkin ja se mitä muualla suomessa nimitetään berliininmunkiksi (pyöreä, jonka päällä on kuorrute kuin hattu) on Turussa saanut nimekseen piispanmunkki.

  5. Viides rooli kirjoitti:

    Moi Hirlii, eri ruokien nimistä olisikin joskus hauska tehdä oma merkintänsä. Veikkaan, että paikallisia herkkuja ja niille annettuja erityisnimiä on tässä maassa riittämiin. Esimerkiksi turkulainen piispanmunkki oli minulle aivan uusi tieto.

  6. Hirlii kirjoitti:

    heh, olen tullut ojennetuksi tässä kaupungissa niin monesti tuosta, että se on hyvä muistaa jos menee kahvilaan täällä ja haluaa syödä munkin, jolla on hattu.

    kyllä vain, paikalliseherkkujen nimistöistä saisi kyllä hauskankin opuksen aikaseksi.