Höyhenenkevyiden tv-sarjojen lattea anti

Posted: helmikuu 10, 2008 in Media, Teatteri, Vastarannan kiiski
Avainsanat:, , ,

Yllätyin tänä aamuna vilkaistessani blogini tilastoja. Viikonlopun aikana on syntynyt hurja kävijäpiikki, lukijoiden määrä on noussut useilla sadoilla. Mistä ihmeestä on kyse?

Kävijöiden kohteeksi paljastui puolitoista vuotta sitten kirjoittamani merkintä Kukaan ei ole täydellinen, jossa kerroin Lahden kaupunginteatterissa näkemästäni esityksestä, Mikko Kivisen ohjaamasta Piukat paikat. Kuumaksi tekstin teki yksi nimi, Sugarin roolin näytellyt Kirsi Ståhlberg, josta valtava määrä väkeä on viikonlopun ajan metsästänyt tietoa. Pieni googletus paljasti syyn: hänet on kiinnitetty MTV3:n saippuasarjaan Salatut elämät. Laskelmoivaa Isabellea, Salkkareiden sivustoa lainatakseni, esittävä Ståhlberg ilmestyy ensi kerran ruutuun huomenna, 11.2.2008.

Myönnän suoraan, että Ståhlbergin tiimoilta syntynyt blogiliikenne sai minut apeaksi, koska Salkkareiden anti on niin monella tavalla köykäistä, suorastaan ala-arvoista. Suomen kieltä rakastavana masennun joka kerta kuunnellessani tv-sarjan dialogeja. Miten joku voi kirjoittaa niin latteaa vuoropuhelua kielellä, joka parhaimmillaan räiskyy, soi ja vikuroi?

Myös sarjan näyttelijäntyö saa kaltaiseni laatusarjojen ja teatterin ystävän voihkimaan. Tiedän, etten ole mielipiteineni yksi. Lainaankin tässä näyttelijä Iikka Forssia, jota haastattelin taannoin kirjallisuus- ja kulttuurilehti Säröä varten. Lahden kaupunginteatterissa parhaillaan muun muassa McMurphyn roolin (Yksi lensi yli käenpesän) tulkitseva Forss, 31, on yksi sukupolvensa taitavimmista näyttelijöistä, mutta suurelle yleisölle jokseenkin tuntematon, kiitos valtamedian, jonka tutka ei enää yllä pääkaupungin teatteritarjontaa ja kotimaisia televisiosarjoja edemmäksi.

”En vihaa Salattuja elämiä tai muita sen kaltaisia tv-sarjoja sen takia, että niissä on ihmisiä, jotka väittävät olevansa näyttelijöitä tai sen vuoksi, että ne ovat huonosti tehtyjä”, Forss sanoo. ”Vihaan niitä siksi, että niissä näytellään näyttelemistä. Näyttelijäntyössä on olennaista uskottavuus, pyrkimys olla roolihenkilö eikä vain esittää häntä.”

Tiedän, että Salkkareiden katsojamäärä on useaan kertaan ylittänyt maagisen miljoonan rajan, mutta juuri se tekee asiasta erityisen ongelmallisen, koska höyhenenkevyiden tv-ohjelmien anti antaa massoille täysin vääristyneen kuvan näyttelijäntyöstä, käsikirjoittamisesta puhumattakaan, mutta siihen en syvenny nyt. Television vääristävästä voimasta puhuu myös näyttelijä Reidar Palmgren, joka nimeää uusimmassa Teatteri-lehdessä (1/2008) rakkaimmiksi roolitöikseen Kustaa IV Adolfin roolin Frej Lindqvistin ohjaamassa näytelmässä Armfelt (2001) sekä Nyytin roolin, jonka hän näytteli Birgitta Ulfssonin ohjauksessa Helsingin kaupunginteatterissa (Kuka lohduttaisi Nyytiä?, 2004). Molemmat roolityöt saivat läjäpäin kiitosta sekä kriitikoilta että katsojilta.

Teatterirooleja paremmin Palmgren tunnetaan kuitenkin kahdesta suositusta tv-tuotannosta, TV2:n Elämän suola -sarjasta sekä ennen kaikkea Thilia Thalia -visailusta, jonka Palmgren voitti vuonna 1999 yhdessä näyttelijä Perttu Pesän kanssa. Näkyvyyttä on tuonut myös uusin tv-työ, Yle Teeman kirjallisuusohjelma Kirjamaa, jota hän juontaa yhdessä Anna Tuluston kanssa.

”Näen joskus koomisena sen, että minut tunnistetaan parhaiten televisiosta, vaikka olen tehnyt monin verroin merkittävämpiä rooleja teatterissa”, Palmgren sanoo. ”En häpeä menneisyyttäni, tekemäni tv-työt ovat olleet nastoja juttuja. Mutta ihmisten suhteellisuudentaju sen suhteen, mikä on oikeasti merkittävää, ei ole aina kohdallaan. Television voima on niin valtava.”

Niinpä, miljoona kärpästä ja silleen. Tähän lopuksi annan vinkin kaikille Kirsi Ståhlbergia googlettaneille ja tälle sivustolle päätyneille: menkää teatteriin!

kommenttia
  1. kirsih kirjoitti:

    En pysty käsittämään mikä tekee Salkkareista niin suositun sarjan? Mutta toisaalta eikös sen katsojakunta olekin 12-vuotiaita?

  2. Viides rooli kirjoitti:

    Salkkareiden menestyksen syy menee ainakin minulla yli hilseen, kuten tapana on sanoa. Tuo teoriasi sarjan ikäprofiilista on ontuva siksi, että Suomen 5,3 miljoonasta asukkaasta miljoona ei yksinkertaisesti voi olla 12-vuotiaita. Ei siis voi olla… eihän?

  3. kirsih kirjoitti:

    No entä jos osa on 9 – 13 -vuotiaita ja se loppuosa 63 – 85 -vuotiaita. Joko riittää ikäjakaumaa?

  4. Lohduttavaa kohdata muitakin S Alkkaria vihaavia kansalaisia. Pelastit päiväni.

    Ylemmyyden tunnon mahdollisuus tekee nähtävästi salkkarista nautinnollisen. Voi kokea jumalallista ylenkatsontaa niin yksiulotteisten hahmojen äärellä ja kokea kokonaisvaltaista ennalta-arvaamista joka käänteestä.

  5. Viides rooli kirjoitti:

    Kirsi, kieltäydyn uskomasta, että ikä tekisi ihmisistä tyhmiä. Senioreilla on ehkä enemmän aikaa istua television äärellä, mutta kaipa valtaosa paljon elämää nähneistä suomalaisista haluaisi katsoa henkisesti sekä laadullisesti antoisampaa tv-tuotantoa kuin köykäisiä saippuasarjoja.

    Arhi, en vihaa Salatut elämät -sarjaa tai mitään muutakaan saippuasarjaa. Minusta on vain surullista, että hyvää ohjelma-aikaa ja resursseja tuhlataan mitäänsanomattomuuksiin.

  6. japo kirjoitti:

    tjaa,no itse odotan vain että ees vilauksen näkisi Kirsi Ståhlbergistä!!! hehee