Sinne minne sinä menet, menen minäkin!

Posted: marraskuu 14, 2007 in Kirjallisuus
Avainsanat:, ,

– Korppu Leijonamieli, Joonatan sanoi, – oletko sinä peloissasi?
– En… tai olen minä! Mutta teen sen silti, Joonatan, nyt minä hyppään… nyt… enkä minä sitten enää koskaan pelkää. Koskaan pel…
– Voi, Nangilima! Niin, Joonatan, Joonatan, minä näen valon! Minä näen valon!

Miten rakastinkaan Peppiä, hänen rohkeaa tapaansa kohdata ihmiset ja varsinkin viranomaiset. Minäkin tahdoin pilkullisen hevosen ja juhlia puussa kuten Peppilotta Sikuriina Rullakartiina Kissanminttu Efraimintytär Pitkätossu. Eemelin kanssa syöksyin tuhatta ja sataa verstashuoneeseen, haaveilin omasta pössykästä ja rapsutin mielessäni kirsikoista päihtynyttä possuressua. Katto-Kassinen sinetöi lopullisesti haaveeni lentämisestä. Mutta kukaan heistä ei tehnyt sieluuni sellaista täsmäosumaa kuin Veljeni Leijonamielen kaksikko. Enkä vieläkään pysty itkemättä kulkemaan heidän rinnallaan loppuun saakka.

Kiitos, Astrid Lindgren, sinne jonnekin. Kiitos, että loit ihania hahmoja, kudoit sanoista huikeita tarinoita. Ja onnea, olisithan tänään täyttänyt sata vuotta täällä Telluksella.

kommenttia
  1. Tuima kirjoitti:

    Astrid Lindgren, jota Ruotsin akatemia ei osannut/uskaltanut/halunnut/ymmärtänyt palkita. Valitse sopiva verbi.

  2. Viides rooli kirjoitti:

    Hyvä muistutus, Tuima. Onneksi lapset eivät piittaa virallisista tunnustuksista tuon taivaallista. Heihin tehoavat vain kunnon tarinat.
    Nimim. Kokemuksen ääni puhuu