Ääni joka nostaa kyyneleet

Posted: marraskuu 6, 2007 in Musiikki
Avainsanat:, , , ,

Kirjoittaessani muistiinpanoja puhtaaksi minulla on usein tapanani kuunnella netin kautta klassista musiikkia soittavia radiokanavia. Yksi suosikeistani on WCPE, toinen on Mostly Classical on Sky, jonka mainoslauseen laatija — Relax… it´s good for you! — lienee lukenut tutkimuksia klassisen musiikin suotuisasta vaikutuksesta aivotoiminnalle.

Olen muutaman kerran äimistellyt, kun vanhojen mestareiden — Bachin, Beethovenin, Brahmsin, Dvorákin, Händelin, Mozartin, Verdin ja Wagnerin — teosten lomassa eetterin on valloittanut sävellys, jonka itse luokittelisin maailmanmusiikiksi. Mutta niin vangitsevan kaunis on Loreena McKennittin säveltämä ja esittämä Cymbeline (sanat William Shakespeare), että joka kerta sen kuullessani jätän kaiken muun ja keskityn vain kuuntelemaan.

En tuntenut kanadalaisen McKennittin tuotantoa aiemmin, mutta Cymbeline herätti kiinnostukseni ja sai minut metsästämään lisää. Nyt olen viikon verran kuunnellut elokuussa ilmestynyttä tuplacd:tä Nights from the Alhambra — ja olen yksinkertaisesti myyty. Mistä aloittaisin? Ehkä tärkeimmästä, laulajan äänestä. Kyse on tietenkin myös tulkinnasta, mutta kyky eläytyä laulujen maailmaan ei yksistään selitä sitä lumoa, joka levyltä välittyy. McKennittin ääni taipuu lähes maagisiin mittoihin, se on niitä, joissa soi samanaikaisesti syvä hellyys, kaiho, rakkaus, tuska ja kaikki elämän värit. Välillä se on hauras kuin perhosen siipi, välillä sen uljuus syöksyy suoraan ihon alle. Se on ääni, joka nostaa kyyneleet.

McKennittin musiikkia nimitetään eri puolilla nettiä kelttiläiseksi, mutta siinä on selkeästi aineksia myös arabialaisesta musiikista. Soittajien instrumenttien nimet hivelevät korvaa: mm. kanoun, bodhrán, oud, tabla ja hurdy-gurdy (ihana on myös suomennos: kampiliira!) Osa levyn taianomaisesta tunnelmasta selittyy esityspaikalla. Konsertti (paketista löytyy myös dvd) on taltioitu Alhambrassa, entisessä maurilaisten kuninkaiden palatsissa, jonka seinät on kirjoitettu täyteen —> runoja. Espanjan Granadassa sijaitsevan rakennuksen historia on kuin pietarilaisen Iisakin kirkon tarina potenssiin viisi: Alhambran rakentaminen aloitettiin 800-luvulla, ja palatsi valmistui 1500-luvulla. Taas tuli yksi rasti lisää unelmien kartalle.

Mainokset
kommenttia
  1. marjaleena sanoo:

    Minäkin tykkään kovasti Loreena McKennittin musiikista, ja olen samaa mieltä että siinä on kelttiläistä, arabialaista ja jotenkin myös roomaakin (mustalaista) ainetta. Olet nyt muistuttanut että täytyy hankkia lisää hänen tuotantoa, esim. hänen CD: An Ancient Muse ja kirja Susan Whitfield: Life Along the Silk Road joka oli sen inspiraatio.

  2. Viides rooli sanoo:

    Hei Marja-Leena, tuo Silkkitiestä kertova kirja kuulostaa kiinnostavalta. An Ancient Muse oli lähikirjastossamme lainassa, mutta olen varannut sen itselleni.

    Hieno tuttavuus, tämä teidän McKennittinne. Voisit muuten antaa muutamia vinkkejä muista kanadalaisista muusikoista, joita itse kuuntelet mielelläsi, ok?

  3. Tuima sanoo:

    Kokeile myös The Book of Secretsiä, The Mask and Mirroria sekä joulun lähestyessä A Winter Gardenia (alaotsikoltaan Five songs for the season), joka sisältää McKennitin omia sekä muutaman englantilaisen joululaulun. Aivan ehdoton joululevy.

  4. Tuima sanoo:

    Vaikka en ole kanadalainen, niin voisin suositella Kate ja Anna McGarriglea. Hieno laulajakaksikko.

  5. Viides rooli sanoo:

    Oi, loistavia vinkkejä! Kiitos Tuima. Tuo Talvipuutarha näkyy olevan heti saatavilla, ja Kate McGarriglen tuotantoa lähikirjastoni aikoo näemmä hankkia kokoelmiinsa.