Valikoiva muisti

Posted: Touko 20, 2007 in Arjen ilot, Kulttuurin kentällä

Olen viime kuukaudet tuskaillut hapertuvaa muistiani ja aprikoinut, onko mieleni liian kuormittunut ja ollaanko tässä matkalla kohti uupumusta. Unohtaminenhan on yksi burnoutin oire.

Tänään ymmärsin, että kyse taitaa sittenkin olla valikoivasta muistista. Keittiön kuuraamisen lomassa kuuntelin radiosta Sadan vuoden sykettä, jossa toimittaja Telle Virtanen kävi läpi Eppu Normaalin musiikillista taivalta. Haastattelujen väliin sijoitetut biisinpätkät eivät tuottaneet aivoilleni minkäänlaista ongelmaa, vaan hoilasin iloisesti Eppujen mukana. Ohjelman loputtua tajusin muistaneeni jokaisen säkeen, sanan, tauon ja kitarasoolon tismalleen oikein. Taidan olla aito fani…

Vinkkinä mainittakoon, että olen lisännyt blogilistaani pari uutta kiinnostavaa löytöä. Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi kommentoi maailman ja populaarikulttuurin ilmiöitä, Maria Loikkanen seuraa lasten ja nuorten kirjallisuutta ja Tittamari Marttinen tekee harharetkiä lastenkulttuurin kentällä.

Mainokset
kommenttia
  1. Oi miten lohdullinen käsite tuo valikoiva muisti on ! Täytyyhän aivojen valikoiva ”târkeät” tiedot siitâ kaikesta tietovyörystä minkä alle ne jyrätäân joka päivä.

    Nyt voikin analysoida tietoisesti mitâ unohtaa – ja puntaroida oliko se turhaa. Poikkeuksiakin tietenkin on, ylikuormitetut aivosolut missaavat kyllâ mieluisiakin juttuja…

  2. Viides rooli sanoo:

    Juu, ja tästä voimme päätellä, että Eppu Normaalin biisit ovat siis itselleni tärkeämpiä kuin se eräskin kiireinen työmeili, johon unohdin viime viikolla vastata.

    Toisaalta: melankolisuus ja rehellisen miehen aatokset (lue: Eppujen musiikki & sanoitukset) ovat vuosien saatossa purreet todistettavasti moneen muuhunkin, enkä liene ollut ainoa suomalainen, joka sunnuntaina lauleskeli ulkomuistista ylöjärveläisbändin tahdittamana.