Selväpäinen todellisuudentaju

Posted: tammikuu 2, 2007 in Teatteri

Ohjaaja Jouko Turkka on julkisuudessa leimattu äärimmäisiä menetelmiä käyttäväksi demoniohjaajaksi, jolta ei juuri ymmärrystä saati kiitoksen sanoja muille heru. Mutta mitä tapahtuu, kun häntä pyydetään kirjoittamaan kaikkien kiireittensä keskellä artikkeli Tampereen Työväen Teatterin Kellariteatterin 40-vuotishistoriikkiin? Syntyy valloittava kertomus yhdestä piskuruisen näyttämön suurmenestyksistä (Rakkaita pettymyksiä rakkaudessa), terävä analyysi suomalaisista teatterisuvuista ja ylistyslaulu Eila Roineelle.

Saini Lehtisen toimittama Muistijälkiä. TTT-Kellariteatteri 1965-2005 on teatterin lumoa ja sen syntymisen vaikeutta valottava teos, jossa tunnetut ohjaajat muistelevat kukin omalla persoonallisella tavallaan Kellariteatteriin tekemiään ohjaustöitä. Turkka aloittaa oman muistelunsa luonnehtimalla Suomen teatterisukujen – Jurkkien, Rinteiden, Palojen ja Roineiden – ominaispiirteitä ja merkitystä. Hänen mukaansa Roineista puuttuu kokonaan näyttelijöiden, ikuisessa pelossa elävien, julkinen tai salattu vallanhimo. He ovat kovinkin omanarvontuntoisia, mutta ihmisinä vaatimattomia. Turkka myös ihmettelee, miksi Roineet eivät pelkää ihmisiä.

”Roineilla erona kaikkiin muihin Suomen teatterisukuihin on erikoislaatuinen ja ylivoimainen todellisuudentaju. He ovat kansalaisia. Nykyhetken, yhteiskunnan ja toisten ihmisten todellisuus maailmassa on heille aivan luontevasti lähellä. Ja vaikka näyttämöllä olisi mikä hulluus tahansa käynnissä raakuuden, kurjuuden tai helvetin kauhuissa ja veressä niin kyllä Roineille heijastelee jossain lähellä rinnastus todellisuuteen – ja nyt vasta tulee se asia: heidän komiikan ja huumorin tajunsa on juuri tämä rinnastus muuhun todellisuuteen. Heidän huumorinsa ei ole samaa naurua kuin muilla. Se on itse havaittua, ei porukan sopimaa pilkkaa, ei halpamaista sortoa, ei sitä tyhmistelevää kansanomaista teatteria, eikä Suomen kansan pohjavirtoja; ei säälittömyyttä eikä sääliä. Ja vaikka Roineet ovat tunteissaan ehdottomasti liioittelematta, he pystyvät pitämään katsojat jännityksessä varpaillaan ja otteessaan todellisuudentajulla, älyllä ja ihmisyydellä. Merkillisellä tavalla yksikin Roine joukossa näyttämöllä tekee sinne todellisuuden.”

Muistijälkiä-kirja on hurmaava löytö kaikille teatterista kiinnostuneille. Suosittelen. Turkan lisäksi muistojaan ovat kirjanneet ylös mm. Annette Arlander, Eija-Elina Bergholm, Jorma Kairimo, Sirkku Peltola, Maarit Pyökäri, Mikko Majanlahti ja Mikko Viherjuuri. Teoksen alkusivuille on painettu eräänlaiseksi motoksi kirjailija Juha Siltasen kaunis ajatelma:

”Ja aika kulkee kulkuaan, kaikkiin suuntiinsa –
ja ainoa, minkä se meille jättää saaliiksi,
on muisti, tajunnan alkemian oppikirjasto.”

Mainokset

Kommentointi on suljettu.