Mummonörtit Skypen lumoissa

Posted: marraskuu 21, 2006 in Kulttuurin kentällä

Suomalaiset päättäjät puhuvat mielellään Suomen asemasta suunnannäyttäjänä, eräänlaisena esimerkkivaltiona, kun kriteerinä on tietotekniikan dynaaminen ja hallittu käyttöönotto. Miten ylpeitä meillä ollaankaan uudesta tietoyhteiskunnasta ja kansalaisten tietoverkkoinnosta. Tietoyhteiskunnasta onkin nopeasti muotoutunut eräänlainen mantra, jota hokemalla voi löytää ratkaisun mihin tahansa ongelmaan. Sen avulla demokratia lisääntyy, tuottavuus paranee ja ihminen vapautuu lopullisesti ajan ja paikan kahleista, mikäli digitaalisen vallankumouksen guruja on uskominen.

On totta, että uusi teknologia ulottuu koko ajan yhä laajemmalle. Tietoyhteiskunta koskettaa jo nyt meitä jokaista, koska se on arjessamme kaikkialla, liikennevaloista tavaratalon kassalle asti. Mutta eivät koneet tee maailmasta Onnelaa; siihen tarvitaan ihmisiä.

Sama ajatus – koneet ovat oiva apuväline ihmisten välisessä kanssakäymisessä – toistui tänään Radio Suomessa, kun ääneen pääsi Itä-Uudenmaan omaishoitajat ja läheiset ry:n puheenjohtaja Unto Neiglick. Tietohallintopäällikkönä työskennellyt Neiglick jätti pari vuotta sitten kiireisen uraputken ja ryhtyi hoitamaan Siiri-äitiään. Tulot romahtivat rajusti, mutta äiti sai luotettavan hoitajan.

Unto Neiglick kertoi Ovelat-projektista. Nimeen kätkeytyy tietotekniikkaan liittyvä tehtävä eli omaishoitajien verkostoituminen laadun takeena tukitoiminnassa. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa tietotekniikkataitojen opettamista ikäihmisille, jotta he voisivat käyttää verkkoa omaksi iloksi ja hyödyksi. Erityisen ilahtuneita mummonörtit ovat kuulemma olleet Skype-puhelimesta, joka web-kameran avulla on tuonut myös kaukana asuvat lapset ja lapsenlapset lähes livenä työpöydän ympärille, ilman alati raksuttavaa taksamittaria.

Minusta on käsittämätöntä, miten Suomessa ei vieläkään nähdä ikäihmisiä täysivaltaisina yhteiskunnan jäseninä saati innokkaina tietotekniikan hyödyntäjinä, joihin kannattaisi panostaa ja vetää verkkoihin. Asenne näkyy selvästi tietotekniikan markkinointistrategioista. Koneita, ohjelmia, pelejä ja tarvikkeita myydään nuoruudella ja nuorekkuudella.

Toisin on esimerkiksi Yhdysvalloissa, Hollannissa, Saksassa, Tanskassa, Ranskassa ja Britanniassa, missä ikäihmisille suunnatut palvelut on varta vasten räätälöity kohderyhmän tarpeiden ja intressien mukaan. Suomen tietoyhteiskuntakelpoisuudesta messuajien olisikin syytä vierailla myös muualla ja verrata saavutuksia suomalaiseen todellisuuteen, ei yltiöoptimistisiin visioihin. Virallinen liturgia suomalaisesta tietoyhteiskunnasta kun on kovin kaukana kansalaisten arkipäivästä.

PS.
Olen lisännyt blogilistani Maailmalla-osioon Australiassa asuvan toimittajan ja musiikkitieteilijän Anni Heinon Mayday 34°35’S 150°36’E -blogin. Vilkaiskaapa, millaista faunaa hän on tallentanut kamerallaan.

Advertisements
kommenttia
  1. Uti sanoo:

    Jep, asiaa!

    Olen ihmetellyt ihan tuota samaa. Miksi Suomessa ei panosteta vamhempien ihmisten palvelemiseen paremmilla ja helppokäyttöisemmillä systeemeillä kotioloissa? Luulisi, että valmistajat ja kauppiaat tajuaisivat, että tähtäämällä markkinointia ja tuotteita nimenomaan ikäihmisille, he voisivat löytää todella paljon maksukykyisiä asiakkaita, mutta ei!

    Koetin löytää 82v. äidilleni kunnollisen digiboksin, jossa tärkein asia on selkeä kaukosäädin, mutta turhaan, ei sellaista taida olla, niin kuin ei juuri mitään muutakaan selkeää teknistä välinettä, jos ei oteta lukuun lankapuhelimia, joita löytyy selkeillä ja suurillakin painikkeilla, mutta kun ei ole kohta enää niitä lankoja!

    Eräällä eteläsuomalaisen pikkukaupungin kauppiaalla oli jopa otsaa osoittaa suorastaan ovea, kun omaishoitajat halusivat tehdä jonkunlaista diiliä siitä, että voisivat hankkia tietokoneita sopivaan hintaan isommalle joukolle! Ei kuulemma harrasta hintakilpailua, vaan panostaa laatuun ja palveluun ;-)

    t. uti

  2. Viides rooli sanoo:

    Hei Uti, ja olipas hauskaa saada kommentti lähes vuoden takaiseen merkintääni. Näköjään kulunut aika ei ole muuttanut asenteita digi- ja nettikaupoissa, kuten viestistäsi voi päätellä. No, edestäänhän löytävät, nuokin moukkamyyjät – vanhuutta kun ei kukaan voi paeta, jos vain hengissä säilyy.