Kälättävä puu ja muita elämän ihmeitä

Posted: lokakuu 18, 2006 in Arjen ilot

Tullessani eilen illansuussa kotiin jäin ällistyneenä tuijottamaan naapuritontin suurta tammea. Lempeän syksyn ansiosta puu on säilyttänyt tuuhealehtisyytensä, eikä oksistossa kulloinkin piileskeleviä vieraita näe. Siksi pimentyvässä illassa kokemani näky oli samanaikaisesti absurdi ja riemastuttava, kuin moderni tilateos. Puu nimittäin kälätti kovaan ääneen. Tuntui kuin tammeen olisi pesiytynyt kymmenen hyväkeuhkoista juoruajaa. Salaisuus paljastui tovin kuluttua, kun yli 30 naakan parvi pyrähti puun kätköistä taivaalle tehden jäähyväisiksi komeat koreografiat.

Jumala on pienissä asioissa, sanotaan. Elämän, kuoleman ja iankaikkisuuden kysymykset ovat risteilleet mielessäni viime aikoina, monestakin syystä. Yhtenä herättäjänä on ollut kirjailija ja ohjaaja Reko Lundán, joka on vaimonsa Tinan kanssa kirjoittanut kuoleman lähestymisestä kertovan romaanin Viikkoja, kuukausia (WSOY). Kirjan luettuani ymmärrän täysin, miksi Helsingin Sanomien kriitikko Antti Majander myöntää avoimesti, ettei hän pysty arvostelemaan teosta, vain selostamaan. Viimeiselle rajalle tultaessa sanat yksinkertaisesti ehtyvät, jäljelle jää vain kysymys: miksi?

Ajatus kuolemasta pakottaa ajattelemaan olemassaolomme tarkoitusta. Mitä tehdä omalla elämällä? Kuvittelemme usein, että elämää voi suunnitella järkevästi ja sen jälkeen noudattaa suunnitelmaa johdonmukaisesti, mutta tosiasiassa elämä on monin tavoin sattumanvaraista. Sitä ei voi hallita, mutta se ei suinkaan tarkoita, ettemme voisi tai saisi nauttia elämästä. Päinvastoin, juuri kuoleman läsnäolo tekee tärkeäksi nähdä pieniin hetkiin kätkeytyvä ainutlaatuisuus. Hyvä arki on sitä, että kaikki hehkuu. Että huomaan, miten tammi kälättää tai kollega on kiireistään huolimatta leiponut reunoistaan liikuttavasti mustuneet palaveripullat. Taas muistutan itseäni: on kamppailtava sellaista arkea vastaan, joka on harmaata ja kuollutta kuin autiomaa, joka etenee kuin luotijuna ja jossa ihminen vain suorittaa asioita tietämättä, miksi hän tekee niin. Sillä jo huomenna kaikki voi olla ohi.

Lisäys klo 18.20
Suomen Kansallisteatterissa esitetään vielä syyskauden ajan Reko Lundánin kirjoittamaa ja ohjaamaa, osin hänen omiin kokemuksiinsa pohjautuvaa näytelmää Kutsumattomia vieraita. Näytelmän työnimi, Priorisointia, kartoittaa esityksen maailman: terveydenhoito ja sen kanssa eri tavoin tekemisiin joutuvat ihmiset ovat yksi näytelmän teemoista. Martti K. Mäkelän arvostelu näytelmästä löytyy Skenetin sivustolta, täältä.

Advertisements

Kommentointi on suljettu.