Hurjasti elävä huonomaineinen ihminen

Posted: lokakuu 4, 2006 in Sanojen mahti

Eilen uutisoitiin uudesta pohjoismaisesta pörssilistasta. Arvopaperiyhtiö OMX:n käyttöön ottama lista korvaa Tukholman Pörssin A- ja O-listan, Helsingin Pörssin Päälistan, I-listan ja NM-listan sekä Kööpenhaminan Pörssin listan. Työtovereiden kesken tuli puhetta siitä, mistä pörssi-sana juontuu. Yhteisymmärrystä ei syntynyt, joten päätimme katsastaa, löytyisikö Veijo Mereltä selitystä. Eikä lempiensyklopediani Sanojen synty — Etymologinen sanakirja (Gummerus, 1983) pettänyt tälläkään kertaa.

Kirjan mukaan pörssi-sana on kehittynyt latinan sanasta bursa, rahakukkaro. Kreikan kielessä, josta sana oli alun perin lainattu, se merkitsi nahkaa. Meri kertoo, että 1200-luvulla eräs bryggeläinen kauppasuku sai nimen van der Burse. Kun italialaiset parisataa vuotta myöhemmin tapasivat samassa kaupungissa toisiaan liikeasioiden merkeissä, taloa, jonka edustalla he kohtasivat, ryhdyttiin kutsumaan Burseksi. Nimi vakiintui myös muualla. Kun kauppiaat saivat oman talon liikeasioiden hoitamista varten Antwerpenissä 1518, rakennus ristittiin Bursaksi. Se oli maailman ensimmäinen pörssi ja pörssitalo.

Olin juuri sulkemassa kirjan, kun katseeni nauliintui seuraavaan sanaan: pöysti. Minulle se on tähän asti tarkoittanut lähinnä erään suomalaisen näyttelijän ja hänen poikiensa suht harvinaista sukunimeä. Luin tietenkin selityksen — ja ällistyin. Pöysti-sanalla vasta riittääkin merkityksiä.

Muinaisruotsista lainattu sana on alun perin tarkoittanut kinkkua, ja sitä se tarkoittaa myös suomen kielessä. Aivan uutta tietoa minulle. Kirjan mukaan nykynorjan murteiden böyste merkitsee lihanpalaa, lapaa. Okei, siis paistia. Mutta miten on mahdollista, että pöysti voi tarkoittaa myös herkkua, tavaran paljoutta, hurjasti elävää huonomaineista ihmistä, raatoa, uskottomana kuollutta ihmistä, satunnaista saalista, onnellista sattumaa ja tulonlähdettä? En voi mitään, mutta luettuani kyseisen kohdan aloin aprikoida, tunteekohan Veijo Lassen ja on koiruuksissaan pannut selitysten joukkoon vähän omiaan? Pöysti — hurjasti elävä huonomaineinen ihminen?

Advertisements
kommenttia
  1. Viides rooli sanoo:

    Louhi Pohjanakka yritti kommentoida merkintääni, mutta jostakin syystä loota ei toimi. Ei aavistustakaan, mikä mättää. Nostan sähköpostissa saamani (kiitos sinnikkyydestä, Louhi) kommentit tähän:

    1. kommentti:

    Pörssin sanaselityksen olenkin kuullut aikaisemmin, mutta en pöystiä.

    Kun Merestä on kysymys, ensimmäinen reaktio on tosiaankin, kuinka paljon on satua, kuinka paljon tarinoita ja missä määrin on totuudesta kysymys. Pöysti kirjan mainitsemassa merkityksessä on minulle tuntematon. Sanaa voisi kuitenkin etsiä murteista. Ensimmäisenä tulee mieleen, että ruotsinkielisten alueiden vieressä olevat murteet voisivat tulla kysymykseen, tai sitten karjala.

    Varmaan myös virallisempi etymologian sanakirja voisi auttaa fakta-fiktio -akselilla taiteillessa.

    2. kommetti:

    Pöh! Minne hävisi kommenttini?

    3. kommentti:

    Hah! Kirjahyllystäni löytyi Meren vahvistus, nimittäin Mikkonen – Paikkalan Sukunimet (Otava 1992. Sukunimikirjan mukaan Pöysti-nimestä on tietoja ainakin Lammilta, Loimaalta sekä Karjalan kannakselta. Lammin Kaitalassa asui jo 1400-luvulla Böste (Pöysti)-sukua. Myös 1500- ja 1600-luvulla on asiakirjamerkintöjä Böstestä/Pöystistä. Kirjassa mainitaan henkilöitä nimeltä vuosilukuineen eri paikkakunnilta aikaisemmin mainitsemiltani suunnilta.

    ”Viime sotien jälkeen muutti Pöystejä siirtolaisina runsaasti Antreasta ja Hiitolasta, jonkin verran myös Kaukolasta, Viipurista ja Vuoksenrannasta. Nimi voisi olla peräisin liikanimestä: murteissamme tunnettu pöysti ’kinkku; ruoka- ja muunkin tavaran paljous; hurjasti elävä ihminen jne.’ on lainaa ruotsin vastaavasta böste-sanasta. Lähtökohtanan voisi olla myös Ruotsin keskiajalla tavattu miehennimi Bosten, esim. Nisse Bostensson 1409 (Lungren -Brate). Myös nimestä Böste on tietoja Ruotsista: porvari Pavel Böste 1475 Tukholmassa.”

    Että näin sukunimikirja. Sen tietoihin luotan.

  2. Viides rooli sanoo:

    Unohdin kiittää Louhia näin julkisesti Pöysti-nimeen perehtymisestä. Minua huvittaa tuo ”hurjasti elävä huonomaineinen ihminen”. Lieneeköhän Pavel-porvari tai joku hänen sukulaisistaan ollut elämäntavoiltaan kovinkin reipas, jos böste-sanaa on sittemmin ryhdytty käyttämään hurjasti elävän synonyymina…

    Pöysti-sanan perkaaminen toi mieleeni tämän syksyn uutukaisiin kuuluvan kirjan, josta olen kuullut hauskoja lainauksia, mutta jota en ole vielä saanut käsiini. Kyseessä on Tingon tarkoitus (Schildts), joka esittelee suorastaan huikeita sanoja. Mm. bolivian kielessä on käytössä sana, joka tarkoittaa: ”olin eilisiltana vähän turhan kovassa humalassa, ja se on niiden vika”. Miten ekonomista!

  3. Harto Roth sanoo:

    Matts Böste oli yksi hämäläisten johtajista talonpoikaiskapinassa 1430 luvun loppupuolella. Hän joutui maanpakoon tapettuaan kaksintaistelussa erään Tavast suvun jäsenen. Loppuvaiheet ovat tietojeni ulkopuolella. Lammilla oli vielä myöhäisessä vaiheessa Böste suvun jälkeläisiä Pöyssy nimisinä.

  4. Viides rooli sanoo:

    Hei Harto, ja kiitos täsmentävistä tiedoista. Oletko kenties harrastanut sukututkimusta vai miksi olet perehtynyt Böste-nimeen?

  5. Harto Roth sanoo:

    Kiitos nopeasta vastauksestasi. Pyydän anteeksi viivettä vastauksessani.
    Olen harrastanut sukututkimusta jo yli 30 vuotta. Eräs esiäitini oli Pöyssyn talosta, ja siksi se sukuhaara kiinnosti luonnollisesti.
    Voin kertoa, että isäni puolelta olen päässyt varhaiseen keskiaikaan.

  6. Harto Roth sanoo:

    Niin vielä pitänee mainita Böste sanan merkitys. Se tarkoittaa hirven lapaa tanskan kielessä. Sukuni haara on Lammilta. Sieltä löytyy sekä Karl että myös Matts Böste. Muunmuassa rajankäynneissä 1400-luvulla on mainittu Böste.