Murheellinen näky

Posted: toukokuu 29, 2006 in Kulttuurin kentällä

Kävin katsomassa kotikirkkoani, tuhopolton kohteeksi joutuneen Porvoon tuomiokirkon raunioita, vanhan Kuninkaantien helmeksikin sanottua historiallista rakennusta. Vaikka oltiin jo pitkällä iltapäivässä, palokunta viilensi vielä vesisuihkuin kirkon seiniä, pystyyn jääneitä päätyjä ja kellotapulia. Paikalla oli monia porvoolaisia, valtaosa heistä aidosti järkyttyneitä. Mutta mahtui joukkoon turistejakin. Eniten hämmästelin kahta äitiä, jotka työnsivät täyteen ahdetut lastenvaununsa jyrkkää mukulatietä pitkin kirkonmäelle, asettelivat lapset ja vaunut kauniiseen asetelmaan, kannustivat pilttejään hymyilemään ja ryhtyivät ottamaan valokuvia: tässä lapsosemme ja taustalla juuri poltettu Porvoon tuomiokirkko.

Närkästykseni ei johdu uskonnollisista syistä. Pikemminkin ihmettelen sitä, miten kevyesti osa ihmisistä tuntuu nykyään suhtautuvan tuhotöihin, ikään kuin kyse olisi julkisista sirkushuveista, megaluokan efektein toteutetuista viihdespektaakkeleista. Kun VR:n makasiinit taannoin poltettiin, moni yleisöstä (käytän tietoisesti tätä sanaa) poikkesi varta vasten pitkäripaisessa hakemassa mäyräkoiran tai pari, ja eikun joukolla hurraamaan massiivisen liekkimeren aallokkoa. Milloin yhteisen omaisuuden – Porvoon tuomiokirkon kohdalla voidaan puhua kansallisaarteesta – tuhoamisesta tuli hyväksyttyä, jopa riehakasta kansanhuvia?

kommenttia
  1. […] PS. Lukekaapa viisas näkökulma Porvoon murhenäytelmään täältä! Aihe: […]

  2. Helena kirjoitti:

    Kiitos vinkeistä, molemmat postaukset ansaitsevat täydet kymmenen pistettä.

    En tuntenut veroprofessoria kuin muutaman veropäiväesityksen ja julkisudessa olon verran. Siis yöpuoli oli täysin tuntematon; vielä sillä hetkelläkin kun ensi kerran uutisen kuulin. Uutinen kuitenkin hätkähdytti, sillä sanat – surmattu kotonaan – eivät ole jokapäiväisiä julkisuuden henkilöille, eikä etenkään yliopiston professorille.

    Mikä saa nuoret miehet tuhoamaan toisen ihmisen elämän lisäksi omankin elämänsä?

  3. Helena kirjoitti:

    Hups, hups, edellinen kommentti oli tarkoitettu Kannuvalimon blogiin. Anteeksi.

  4. Viides rooli kirjoitti:

    Hei Helena, ei hätiä mitiä. Kommenttisi, vaikkakin väärään lootaan tullut, sai minut kurkistamaan blogiisi. Muidenkin kannattaisi… Ja tämä kehotus ei sisällä poliittista kannanottoa ;)

  5. Helena kirjoitti:

    Ihanaa, tällaisia kommentteja kun tulee, voi vain leijailla. Kiitos

  6. […] ei johdu uskonnollisista syistä. [–] (8)Tekisi mieli huutaa: tulkaa nyt perkele auttamaan näitä ihmisiä! mutta turhaa se olisi, kukaan […]