Silta menneisyyteen

Posted: Touko 28, 2006 in Arjen ilot, Musiikki

Sunnuntai on kulunut osin ulkoillessa, osin siivotessa, tai no, jälkimmäinen on ehkä vähän turhan voimakas verbi. Järjestellä lienee osuvampi sanavalinta. Kannoin läjäpäin sanomalehtiä paperinkeräykseen, etsin taustamateriaalia tulevaa viikkoa varten ja tyhjensin vanhan laatikoston. Aion maalata sen vedenvihrein sävyin, keittiöön sopivaksi. Yllätyksekseni löysin laatikoiden uumenista kasan vanhoja cd-levyjä, jotka olin kaiketi siirtänyt jossakin kiireen tuoksinassa pois pöydältä kuljeksimasta. Yhden levyn sisällä oli omistuskirjoitus – olin saanut lahjaksi ”voodoo-rytmejä to blow your mind in pieces!!!!” Tietenkin laitoin cd:n soimaan, ja jälleen tapahtui se, mihin musiikki parhaimmillaan pystyy: aika pysähtyi, tai pikemminkin se vaihtoi suuntaa. Sävelet avasivat sillan menneisyyteen.

Musiikkia on syystä sanottu aikataiteeksi. Minusta on aina yhtä kiehtovaa, miten tietyt signaalit voivat herättää muistot eloon: tuoda maut kielelle tai palauttaa mieleen, miltä kaukomaille muuttaneen ystävän nauru kuulosti. Mutta takaisin laatikoston aarteisiin. Ilman muistojakin Into the Labyrinth sai minut hyvälle tuulelle – miten olinkaan voinut unohtaa Lisa Gerrardin taivaita hipovan äänen tai Brendan Perryn trubaduurimaisen tulkintatavan? Jep, kyse on tietenkin 1980-luvun alkupuolella perustetusta Dead Can Dance -yhtyeestä, jonka kuulas, paikoin itämaisia sävyjä sisältävä, miltei hypnoottinen musiikki tuo mieleeni myös nuoruuden suosikkibändini, Jethro Tullin ja Pink Floydin. Niille, jotka eivät DCD:tä tunne, löytyy maistiaisia täältä.

Mainokset
kommenttia
  1. Tui sanoo:

    Dead Can Dance on huikea bändi, jota minä ainakaan en osaa luokitella mihinkään genreen. Sanamaalailu, pseudolatina mitä he käyttävät monesti istuu moniin heidän kappalaisiinsa ja antaa kuulijalle mahdollisuuden tulkita musiikin itsessään sisältämän tarinan opmalla tavallaan vapaana lyriikan raameista. Hieno yhtye.

  2. Viides rooli sanoo:

    Aivan totta. Ja ne biisit, joissa on ymmärrettävä sanoitus, kuten esmes lempikappaleessani The Carnival is Over, ovat monikerroksisia ja taianomaisia tarinoita, jollakin tavalla hiljaista kauneutta.

  3. Tui sanoo:

    Minuun taas vetoavat juuri nuo pseudolatinaiset kappaleet kuten esimerkiksi Cantara.