Nestori, Simeoni, Elmeri…? ELMERI!
Vierailin äskettäin ystäväni Herra Leipurin luona, ja keskustelu kääntyi jossain vaiheessa lapsuuden suosikkipeleihin. Niitä löytyi useita: Afrikan Tähti, Fortuna, Domino, Tammi, Mylly, Laivanupotus, Aasi, Sika, Musta Maija, Ristiseiska, Tikki. Halmaa rakastin. Kotimatkalla ajatukset askartelivat yhä menneessä, ja tajuntaan alkoi nousta muitakin muistoja, myös lempilevyjä. Niiden joukosta valitsin tämänkertaisen sunnuntaiklassikon.
Tarkoitukseni oli soittaa Pikkuoravien kuuraketti, koska minusta siinä oli — ja on yhä! — aivan mielettömän hauskat sanat. “Viimeisen kerran: hanki itsellesi olkaimet!” En kuitenkaan löytänyt juutuubista Saukin ja Eino Virtasen levyttämää versiota, joten poimin Pikkuoravien joululaulun. Onhan tuo juhlista jaloin kohta jo ovella… ;-)
Lisää bloggaajien musiikkivalintoja löytyy Lepiksen Sunnuntaiklassikko-sivulta. Kurkatkaapa myös tweet-lootasta alun perin Margaret Atwoodin vinkkaama linkki musiikillista liukuportaista.
Kyllä joulu on jo niin lähellä, että joululauluja voi kuunnella. Veikeitä olivat pikkuoravat :)
Metkusti svengaavat pikkuoravat. Kuuraketti on kyllä lyömätön!
Hah hah, tämäpä oli hauska ! Saukki ja Pikkuoravat muistan muistan :)
“Joulu, joulu, joulu on…” Onhan tämä vallan tuttu :) Kuuraketti on myös tosiklassikko – “hei kuu-ukko, ei pidä sinun sureman..”
Moi Kari, Pisara, Hirlii ja Tuima, nähtävästi Pikkuoravien taika toimii yhä. Mikähän lienee syynä, että nämä nasaaliäänin lauletut renkutukset purevat kuulijoihin iästä riippumatta?
Niitä soitetaan yhä vaan… Siksi :)
No voi pöh, taas tuli väärä linkki kommenttiini. Tässä oikea.
Korjasin jo aiemmin lähettämäsi linkin, Pisara, mutta tämä uusin vie suoraan valitsemaasi sunnuntaiklassikkoon. Hyvä niin.
Heh. Tän muistaa sieltä jostain. Missäs mun olkaimet olivatkaan…
Saukki ja pikkuoravat ovat lapsuuden helmiä. Muistaakseni minulla on vinyylillä heidän laulujaan tai olisiko peräti cd:llä, pitääkin tarkistaa.
Liito-oravia kiertoradalla?
” — – Parempi niin! Huusi papukaija kimeästi. Avasin oven, menin kadun yli ja astuin raitiovaunuun.
Hyvää yötä, sanoin, näkemiin. Kenelle tai mille minä sen sanoin? En tiennyt sitä varmasti, mutta halusin sanoa sen ääneen, Näkemiin ja hyvää yötä kaikille, toistin. Taivutin pääni taaksepäin ja ryhdyin katselemaan kuuta.”
(Antonio Tabucchi, Requiem, 1991. Suom. Päivi Kaipainen, Like 1995)
Aavikolla kuuta tuijottaen timbuktulaiset tervehtivät astronautti-oravia
Moi Vaiheinen ja SusuPetal, Epe´sistä voi näemmä tilata Saukin ja Oravien parhaat hintaan 6,90 €. Joo, tämä oli mainos. :-D
Hei Timbuktun klaani, WordPressin pikkumiehet olivat jostain syystä tulkinneet viestisi spämmiksi, ja hoksasin sen roskien joukosta vasta äsken. Outoa, eihän siinä ole edes linkkiä.
Joo, tunnistamme tuskan: meitä on vallan vaikea erottaa roskista. Vai WordPressillä pieniä miehiä piuhoilla, ettei vaan olis’ peräti pieniä vihreitä miehiä?
Höh, mä olen ollut jo jonkin aikaa Hirliin blogissa spämmiä. WordPress sekin.
Hah-hah! Odotan innolla, kenen blogissa minut leimataan spämmiksi. Siinä sopii miettiä, johtuuko se musiikkimausta vai mielipiteistä…:-D
Tällei kelien puolesta esijoulun jälkeisenä viikonloppuna tämä kuulostaa jo riemulliselta. Löytyisköhän jostain glögiä…
Glögiä ei vielä ole tarjolla, mutta sivupöydällä on pähkinä-rusinasekoitusta, ja tonttujahan meiltä löytyy aina. ;-)