Taiteella on monta tehtävää. Yksi niistä on herättäminen, luutuneen ajattelun ravisteleminen, jotta näkisimme ympärillämme rehottavat räikeät epäkohdat. Tätä mietin sarjakuvataiteilija Ville Rannan blogipiirrosten äärellä.
Missä kulkee fiktion ja faktan raja? Kuinka tosissani tohdin ottaa tarinan sekä siihen upotetut koordinaatit ja vihjeet: Liminka, asuntola, opiskelijat, rehtori? Niin tai näin, Ranta tarttuu jälleen tabuun ja piirtää —> hyytävän kertomuksen siitä, miten mielenterveysongelmista kärsiviä kohdellaan sivistysvaltioksi itseään kutsuvassa Suomessa armon vuonna 2008.
Lisäys klo 11.25
Sitä ollaan näemmä päästy —> listoille. Kiitos vain kävijöille, onhan kieltämättä mukavaa saada silloin tällöin evidenssiä siitä, että joku näitäkin pätkiä lukee.
Ja, sitten lisää faktaa ja fiktiota: löytyy oikestaan täältä: http://www.wordpressmagazine.se (mutta mitähän se. e-Spot.se hakee RSS:t WPM:ssta).
GRATTIS!
Tack ska du ha, Peter! Teikäläisellä taitaa olla tutka käynnissä hela tiden ;-)
He, he… Varmasti! Och, igen, grattis… Lisää WordPressiä meikäläiselle!
Onnea onnea! Ja kyllä lukee, sitä vain harvoin hoksaa/muistaa/jaksaa jättää puumerkkiään, vaikka tietää, että sellaisesta jäisi kirjoittajalle hyvä mieli. Blogiasi on kyllä ilo lukea.
Ei oo muuten ainoo lista, jonne olet päässyt! Vilkaisepas tätä: Särön kävijätilastoja. Sijoituksesikin on parempi.