Nyt se on tehty, uusi blogi Yhdeksän muusaa on polkaistu käyntiin. Sivustolla ihaillaan armoitettujen kätten tuloksia, juovutaan sanoista, hurmioidutaan kuvista ja tehdään tilaa rohkeille ajatuksille. Luvassa kultturellia kamaa, viihdettä, kuvia ja videoita. Nimensä blogi on saanut hurjalta sisarusparvelta, taiteilijoiden innoittajilta. Tervetuloa ilon, luovuuden, alitajunnan, leimahdusten ja selittämättömän valtakuntaan!
Nämä ovat hautajaiset, mutta iloiset sellaiset, sillä yhdestä syntyy kaksi. Tosin hieman viiveellä, vaan se suotakoon anteeksi; olenhan syntyjäni monen polven hämäläinen.
Aion kuopata tämän liki kuusi vuotta pitämäni blogin. Samalla hautaan myös pseudonyymini, Viides rooli -salanimeni. Tai eihän henkilöllisyyteni ole koskaan ollut salaisuus. Mutta siihen aikaan, kun aloitin bloggaamisen, monet nettinatiivit käyttivät nimimerkkejä ja salanimiä. En kuitenkaan koe sitä tarpeelliseksi, ja siksi esittäydyn vastedes sosiaalisen median eri sovelluksissa omalla nimelläni.
Vinkkejä, tarinoita ja hyvää musaa
Toimittajana minua kiukuttaa joidenkin kollegoideni alituinen internetin ilmiöiden kauhistelu ja sosiaalisen median parjaaminen. Minulle verkko on aarreaitta ja runsaudensarvi, jonka äärellä olen tehnyt hienoja löytöjä. Mutta asiat eivät tapahdu verkossakaan itsestään; aina tarvitaan aktiivisia ihmisiä, jotka luovat, tekevät ja jakavat tietoaan.
Heille kohdistan kiitokseni näistä mainioista vuosista. On mahdotonta nimetä kaikkia, mutta haluan nostaa muutaman bloggaajan esiin, jotta muutkin löytäisivät heidän sivustonsa. Tuiman ansiosta olen tutustunut moniin kiinnostaviin kirjoihin (tällä hetkellä ihastelen Sirpa Kähkösen kykyä kuljettaa lukijaansa sodanaikaisessa Suomessa). Tarinoita on tarjonnut myös SusuPetal, jonka nettinovellit lyövät minut toistuvasti ällikällä. Turkulaisen perspektiivin tarjoava Hirlii kuuluu niin ikään kulttuurikentän vinkkaajiin ja on viisailla kirjoituksillaan antanut paljon pohdittavaa. Eikä pidä unohtaa Lepistä, Sunday Classic -idean äitiä, jonka ansiosta olen viettänyt lukemattomat sunnuntaiaamut hyvän musan parissa.
Horroksesta herää perhonen, tai kaksi
Kiitän ja kumarran myös kaikkia blogini kommentoijia. Ilahdun aina, kun joku reagoi tekstiin, kertoo mielipiteensä tai jatkaa juttua. Siihen tähtään tulevaisuudessakin.
Aion polkaista pystyyn kaksikin uutta blogia, mutta niiden kehittely on vielä kesken. Kunhan työ on saatettu loppuun, paljastan blogien nimet ja sijainnin verkossa fanfaarien ja rummunpärinän kera, sen lupaan. ;) Siihen asti minut löytää mm. Twitteristä ja Facebookista. Vaikka nyt kuoppaankin Viides rooli -blogini, en poista sitä verkosta, vaan aiemmat merkintäni ja tekstini ovat yhä luettavissa. Kommentointi on suljettu.
Toivotan kaikille ihanaa, reipasta ja idearikasta syksyä 2011.
Terveisin Eija Mäkinen, entinen Viides rooli.
